Etusivu           Roosa           Amorodio d'Acheronte           Colorado

Klippausta ja hierontaa

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

"Luntaa tulvillaan, on raikas talvii sää..." eiku? Anteeks räntää ja vettä tuolla sataa. Ja nyt on joulukuu, viikon päästä jouluaatto ja täällä on +2-4 astetta lämmintä. Mitä helevettiä? Kyllä mä rupeen vaan enemmän ja enemmän uskoa siihen 2012 maailmanloppuun... :D Joopajoo, ehkä nyt kerron kuitenkin jotain Loreen liittyvää asiaa.

Lorelta lähti turkki keskiviikkona! Mirmeli saapui klippauskoneen ja pintelikorvahupun kanssa :D Tämä siis on Miran uusi keksintö! Ja kyllä, voin sanoa että TOIMII! Lore käyttäytyi koko klippauksen ajan tosi hyvin ja asiallisesti! Seisoi kuin tatti ja iha rauhassa saatiin klipata. Korvien taustaa aluksi vähän jännitti mutta siihenkin tottui rauhassa ja lopuksi saatoin ihan rauhassa klipata pään rajaa ilman korvassa roikkumista ja pään nykimistä.

Olen NIIN onnellinen, niin onnellinen että operaatio sujui hyvin! Oltiin Miran kanssa varauduttu pahimpaan, mutta mitään ongelmia ei ilmennyt. Hieno Lore<3
Tässä kuva tästä huippukeksinnöstä Loren päällä sekä tämän tuotteen suunnittelijasta:

"Mira's Professional Laama Korvapintelit - tilaa heti ja heitä hyvästit kaikille laamanklippausongelmillesi!"

Torstaina sitten Lorelle tuli hieroja. Ja se muuten oli tarpeeseen! Lore oli vähän joka puolelta jumissa, huomaa että on taas tehnyt töitä pienen tauon jälkeen. Viimeksi meillä kävi hieroja ennen SM:ejä ja silloin kaikki oli kondiksessa. Nyt Loren kävi hoitamassa eri henkilö. Sitä ei varsinaisesti hierottu, vaan se sai sellasta erillaista hoitoa. En kuollaksenikaan nyt muista mikä sen hoitomuodon nimi on, mutta käytännössä hoitaja painaa lihasta jollakin tavalla, ja lihas vastaa siihen tietyn ajan päästä rentoutumalla ja jännitys laukeaa. Kuulostaako kellekkään tutulta? Oon tosi huono selittämään. 

Tällaiselle tavalliselle tallaajalle hoito ei näytä mitenkään ihmeelliseltä tai hyödylliseltä, mutta hevonen haukotteli koko hoidon ajan (2h) ja oli todella rentoutunut ja tyytyväinen!
Lore on ollut myös hoidon jälkeen todella paljon parempi ratsastaa, suorempi ja yhteistyöhaluisempi. Tänäänkin Janette oli pitkästä aikaa auttamassa mua ja kehui että Lore on tosi paljon parempi nyt ja mennyt eteenpäin edellisestä kerrasta. Ennen hoitoa se oli äärettömän vino ja vähän vastahakoinen työskentelemään. Mutta ei enään! :) Suosittelen! Jos kiinnostaa, voit kysyä multa yhteystietoja.


Meijän dumin kisat myös peruuntu kun meijän vetoauto hajosi ja joutu korjaamolle :( Ketuttaa aivan saaaaaathanasti mutta ei voi mitään, elämä on. Nyt vaan reenaillaan talvi ja sitte tammi-helmikuussa ruvetaan varmaan kiertää koulu- ja estekisoja :)
Yritän saada jonkun kuvailemaan videolle meijän tän hetkistä menoa sileellä, tuntuu vaan ettei kellään oo oikeen ikinä aikaa :/ 

Mitäs mieltä ootte noista korvapinteleistä? Mun mielestä oikeen hienot ja toimivat! 

Tässä lopuksi vähän fiilistelyä meidän Niinisalon maastoradalta syksyltä. Haluun jo takas maastoradoille<3



Ehon ja Keravan videot

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Noh, tässä ne tulee! Varoitus, ei mitään kaunista katsottavaa! Mutta ajattelin silti uskaltaa ladata ne tänne, koska ei aina voi mennä hyvin.... :D

HUOM! Lue aikasempi päivitys ennen näitä videoita :D
ja sanavahvistus on poistettu kommenteista, joten nyt on kivempi kommentoida!









Hirveetä katottavaa x.x Hävettääääääääää

Kuulumisia

maanantai 12. joulukuuta 2011

Kesä 2010 estetrenniä

HUAAAAAAAH! Voiko ihmistä väsyttää näin paljoa? Istun koulussa koneella ja pilkin silmät ummessa. Just nyt ei oo mitään tehtävää joten aattelin käyttää ajan hyödyksi ja kirjoittaa blogiin! Mulla nyt ei ole ladata viimekisoista videoita tai kuvia, mutta voin kotoa yrittää laittaa.

Aattelin nyt kertoa vähän yleisesti kuulumisia :) Lore on siis palaillu lokakuun leparilta. Ollaan ruvettu taas tekemään töitä ja valmentautumaan. Lorella energiaa ja intoa taas riittää vaikka muille jakaa, ja sehän oli loman tarkoitus ja tavoite!

Käytiin kisoissa Keravalla 20.11 ja eholla 26.11. Kyllä huomasi että oli taas rutiini ja siisti ratsastus hukassa <:( Oli suorastaan virhe lähteä kisoihin heti tauon jälkeen ja olettaa että kaikki toimisi niinkuin ennen taukoa. Nyt sitä vasta huomaa ja osaa arvostaa miten hyvä Lore oli kisakaudella ja mikä työ oli saada se sellaiseksi!! Nyt on rytmi ihan hukassa eikä heppa tuu pidätteistä takaisin. Itselläni on ollut nyt kokoajan ihan alkeiskurssilaisolo! Joko könötän satulassa takakenossa tai liian etukenossa, en osaa myödätä, en osaa tuoda hevosta rennosti esteelle, pohkeet ei pysy kiinni jne.. masentavaa.

Keravalla 100cm meni ihan ok, tuurilla puhtaasti ja neljäs sija. Lore oli niin innokas ja hyppäsi hyvin vaikka ratsastin tosi kurjasti. Rutiinin puutos sitten kostautui 110cm luokassa, kun ryssin ekan ja tokavikan esteen lähestymiset ja puomit tulivat alas. Ärsytti, ketutti. Heppa teki hyviä teräviä hyppyjä silloin kuin ratsastin hyvin, mutta sitten pitää mennä ryssimään!

Eholla sitten 100cm alkurata meni pirun hyvin. Rata tuntui paremmalta kuin Keravalla. 7 esteen jälkeen erehdyin ajattelemaan "jee täähän menee hyvin, kohta uusintaan" ja mietin miten uusinnan ratsastan. 7 esteeltä 8 estelle ratsastaessani jäin vaan ajatuksiin ja matkustamaan!!! En suoraan sanottuna edes NÄYTTÄNYT seuraavaa estettä Lorelle. Vasta muutama metri ennen estettä havahduin ja ohjasin 8 esteelle mutta Lore säikähti eikä tajunnu että se olisi pitänyt hypätä. Meillä tuli kaikkien aikojen ensimmäinen yhteinen kielto estekisoissa!! Ja sekin oli sellanen ohimeno.. V*ttu että harmitti. Mitä mä oikeen ajattelin? Halojaa!!! Nyt on taas se vaihe kun Lore opettaa mua ja palauttaa maan pinnalle ettei se kaikkea yksin tee.

110cm sitten ratsastin vähän liikapaineella. Lore kuumu aivan älyttömästi. Ei se lujaa mennyt, mutta ei se takas tullut yhdestäkään pidätteestä. Vei mua kun märkää rättiä koko radan, ja voitte kuvitella jotka ovat Eholla käyneet, että siellä kapeassa hallissa on kiva yrittää kääntää 110cm radalla tommosta 175cm rahtialusta joka ei tuu pidätteistä kiinni :D Se oli aika extremeä. En siis voinut vaikuttaa lähestymisiin millään tavalla. Radalla tuli 2 estettä alas. 2 esteellä jäin vähän suuhun kiinni ja tulin liian paineella. Ja sitten 7 esteelle tuli totaalinen blackout. En nähnyt mitään paikkaa, hevonen ei tullu pidätteistä takaisin, joten minä urpo lähdin työntämään ja ajattelin että mun hevonen hyppää 2-3m päästä sen esteen? Voi hyvää päivää. Siinä sitte Lore pelasti ja otti poniaskeleen ja läpi mentiin...

Kyllä hävettää. Ratsastin taas tosi huonosti, ihankuin kaikki taidot olisivat kadonneet :(:( Soitin sitten seuraavana päivänä kriisipuhelun valmentajalleni ja sovittiin että kokeilen laittaa taas babypelhamin sille ensi valmennukseen. Lorella on vähän liikaa intoa ja energiaa, ja tommosta isoa innokasta hevosta ei pitele erkkikään, ja se on jo vaarallista kun en voi vaikuttaa lähestymisiin.

Kerava 2010, meidän ekat aluekisat 100cm

Tästä maseentuneena peruin sitten meidän osalta Ypäjän hallikansalliset. Olis ollu kiva mennä mutta tänhetkisellä ratsastuksella sinne ei mun mielestä ollut kannattavaa lähteä kokeilemaan tuurilla miten menee. On jo sen tason skabat etten kehtaa tommosia suorituksia mennä sinne tekemään.

Viime lauantaina mulla oli sitte estevalmennus ja Lore oli ihan super! Kunnioitti uutta kuolainta ja oli todella todella keskittynyt ja kuuliainen! Aluksi yritti verkassa vähän kiikuttaa mua jo alkuraveista lähtien mutta sitte ku vähä palautin sitä maanpinnalle niin oli tosi hyvä. Kun sain taas rytmistä kiinni ja muistin rentouttaa kädet kaikki hypyt olivat todella onnistuneita ja teräviä. Lopuksi hypättiin n. 110cm-120cm pieni rata, ja Lore oli aivan sairaan makee<3

Sain taas uusia onnistumisen tunteita ja motivaatio nousi taas kattoon. Ilmottauduin juuri tuomarinkylään estekisoihin 17.12. Ne on sitten vikat skabat tältä vuodelta, sitten treenataan talvi ja alkuvuodesta sitten taas kisoihin! :) Toivotaan että näissä kisoissa ratsastaisin paremmin ja Lore olisi vähän maltillisempi, se nähdään lauantaina!

P.S. Ainiin, Lore on kasvattanu ihan hirveen jääkarhukarvan takaisin! Mira tulee sen uudenkarhean klipperin kanssa keskiviikkona. Sen pitäisi olla tarpeeksi hiljainen kone. Meinataan tukkia Loren korvat kokonaan ja sitten yhteistyöllä saada klipattua ilman rauhotusta. Kun viimeksi se rauhoitus makso 80e eikä siihen oo varaa uudestaan. Mutta eiköhän sen ihan hyvin mee, voisin kutsua mua ja miraa jopa ammattiklippaajiksi xD Mirankin aasi on ollu aika mielenkiintonen tapaus klipata.... Pitäkää peukkuja!

Uusia varusteita ja haastekuva

maanantai 5. joulukuuta 2011

1. Aukaise neljäs tiedostokansio, jossa säilytät kuviasi.
2. Aukaise kansion neljäs kuva ja julkaise se blogissasi.
3. "Selitä" kuva.
4. Haasta kolme muuta bloggaajaa.

Hahaa mun ja Loren tokat kisat eholla 3.4.2010. Luokka 90cm, puhas rata ja ruusuke! :D Ihania muistoja<3 (c)Timo Flinkkilä.
Ja haastan vaikka vaikka Miran, Lotan ja Iinan!


Ja sitten äkkiä kerron että pieni shoppaajaroosa pääsi valloilleen lauantaina!!! IIK! Sain kutsun postissa Horse & Riderin VIP 10v synttäreille jotka olivat lauantai-iltana. Ovella oli ihan poke ja kaikkea, wauuu. Siellä oli ruoka- ja juomatarjoiluja ja kaikista tuotteista -30% alennus. Aluksi en löytänyt mitään muuta kuin elektrolyyttipurkin, olin vähän vaisulla tuulella. Mutta sitten löysin arvatkaas kuule.... joo ette varmaan ikinä arvaa!

SATULAHUOVAN! Aijaa, mikä yllätys? Tällä kertaa en equilinea (ihme!), kun liikkeessä olleet equilinet oli tosi tylsiä... Löysin kauniin klassisen bucaksen tummansinisen kouluhuovan! Olen kuullut bucaksen huovista pelkkää hyvää ja se tuntui käteen tosi hyvälaatuiselta ja jämäkältä. Säkätila oli muotoiltu tosi hyvin, joka on tärkeää Loren hirvenselän kannalta.. Joten nappasin tämän kaunokaisen mukaani ja sitten myös rohmusin vielä Horse Comfortin villaratsastusloimen. Tämän ihanan klassisen tyylikkään loimen, missä on kultainen "köynösreuna". Olin himoinnut loimea jo viimevuoden HIHS:istä asti mutta nytkun -30% alennuksella hinta oli varsin edukas raaskin ottaa tämän ihanuuden mukaani :)<3 Innoissani kiikutin ostokset kassalle ennenkuin kerkeisin tulla katumapäälle. HUOM, tää huopa ja loimi sopii tosihyvin yhteen ;) Vielä pitää hankkia tummansiniset villapintelit...

Hei hetkinen, apua, onko mussa huomattavissa jotain kouluratsastajan tai väriurheilijan merkkejä :o Oon ruvennu arvostamaan neutraalin tyylikkäitä ja laadukkaita varusteita. Mun mielestä liikkeessä olleet euro-starin turkoosiruskeat sohvatyynyhuovat oli ihan karseita! :D Sorivaan.. Googlasin vielä kuvat näistä mun löydöksistä. Mitäs tykkäätte? Eihän ne mitenkään ihmeelliset tai tavallisesta poikkeavat ole. Mutta ollaan Loren kanssa ainakin tyylikkäitä jos ei muuta!!

Tajusin just et ostin taas kaikkee Lorelle vaikka itte tarttisin talvitakin ja ratsastushousut ja kengät ja.....

En löytäny sinisestä yksittäistä kuvaa, mutta siis tuosta tuo oikeareunimmainen!


purr<3 Sieluni silmin näen kuinka hyvin toi sopii Lorelle!

Haastepostaus vol.1

maanantai 28. marraskuuta 2011

Joo oon siis saanut laskujeni mukaan 3 haastetta, ja tähän ekaan vastasin niin pikästi että vastaan niihin 2 muuhun sitten erikseen. Olen maailman ahkerin bloggari! No, eiköhän mennä asiaan...

Säännöt ovat seuraavat:

a) kiitä haasteen antajaa: Emmille! En muista sainko muilta, jos sain niin kiitos :D
b) anna haaste kahdeksalle bloggaajalle: no musta tuntuu et kaikki on tehny tän jo aikoi sit.. :D
c) ilmoita näille kahdeksalle haasteesta
d) kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi

Yritin keksiä joitain semmosia juttuja mistä en olis hirveesti ennen kirjottanu, katotaan onnistuinko. Ja joo näissä saattaa olla vaikutteita ja aiheita muiden vastauksista, kun en keksinyt omia, mutta omat vastaukset ovat kyllä 100% omia :D

Asiat itsestäni ovat....


1. Luonteeltani olen hyvin tempperamenttinen ja vahva ihminen. Riidellessä olen ehdoton ja puolustan itseäni ja läheisiäni viimeiseen pisaraan asti. Esimerkiksi jos ystävääni kiusataan tai haukutaan, minussa herää niinsanotusti suojeluvaisto enkä vaan voi katsoa sellaista vierestä. Mutta esim. vanhempien tai ystävän kanssa riidellessä jos huomaan olleeni väärässä, osaan kyllä myös pyytää anteeksi.
Koen olevani myös hyvä ja luotettava ystävä. Olen hyvä kuuntelemaan toisten murheita ja kannustamaan eteenpäin. Minulle tulee hyvä mieli jos pystyn helpottamaan jonkun pahaa oloa.
Mutta sen kuoren alla olen myös todella herkkä ja haavoittuva tyttö. Loukkaannun todella helposti kritiikistä ja haukuista. Vaikka paskapuheista ei pitäisi välittää, se silti sattuu ja painuu mieleen. Esim. rakkaan ht.netin uhriksi muutama vuosi sitten jouduin ihan liikaa ja se söi itseluottamusta, vaikka siitä ei pitäisi välittää. Olen kyllä tässä iän karttuessa pikkuhiljaa oppinut ottamaan kritiikkiä paremmin vastaan, mutta ylenpaattinen haukkuminen ärsyttää julmetusti.

Yksi joululahjatoiveeni, unihaalari! Eiks ookkin komee poseeraus.. Tää kuva lähti siskon kännykkään! :D

2. Vahva luonteeni näkyy myös hevosten kanssa. Pyrin olemaan hevosia käsiteltäessä hyvin määrätietoinen ja pitämään tarkat rajat. Tallityöntekijänä en siedä jos hevonen vetää tai kävelee päälle taluttaessa. Haluan pitää 0,5-1m välin hevoseen, sen pitää kävellä vierellä löysällä narulla ja rauhassa. Ruokkiessa en anna hevosen koskea heiniin ennen kuin annan luvan, ja kun kaadan väkirehut kippoon, hevosen tulee väistää karsinan toiselle puolelle. Vihaan possuhevosia, jotka jyrää selän yli ruokakipolle vielä kun kaadat ruokia kippoon!!! Myös seinien potkiminen ja kaltereiden kalisuttamisen ruokinta-aikana ei ole sallittua. Loimittaessa haluan myös hevosen seisovan ja odottavan paikallaan, eikä häseltävän ja pyörivän karsinassa kuin karuselli. Uusien hevosten kanssa joudun aina hakemaan näitä rajoja, mutta yllättävän nopeasti ne oppii miten kanssani tulee käyttäytyä :) Opin Jeren aikana että pitää olla vahva ja määrätietoinen. Siinä nimittäin oli aika itseppäinen pikkusuokkari, niin käsiteltäessä kuin lastatessa. Monet kerrat se multa karkasi milloin missäkin tilanteessa ja jyräsi ojaan. Sen kanssa opin paljon ongelmalastattavista hevosista ja pyrinkin aina auttamaan apua tarvitsevia omien taitojen mukaan :)

Ratsastaessa olen myös hirveän motivoitunut ja määrätietoinen. Joskus olen jopa vähän liian vaativa ja menetän hermoni liian nopeasti. Useasti valmentajani joutuvat sanomaan minulle etten saa olla liian vaativa ja tarkka. Se onkin huonoin puoli minussa ratsastajana. Siksi kouluratsastus on ollut niin hirveän hankalaa ja epämiellyttävää koska asiat ei tapahdu heti ja nyt niinkuin haluan. Minua ärsyttää huono istuntani koulussa, ja sen takia usein tekee mieli siirtää käyntiin ja vaan valittaa "ei tästä tule mitään kun en osaa edes istua!". Mutta mielestäni olen kyllä onnistunut kehittämään pidempää pinnaa ja kykyä lukea hevosta ja kokeilemaan eri keinoja ennen hermojen menettämistä. Mutta vielä on pitkä matka jääkylmiin hermoihin ja rautaiseen istuntaan! :D


3. Olen siisti ja epäsiisti ihminen samaan aikaan :D Oma huoneeni on usein kuin kaatopaikan jäljiltä. Viimeaikoina olen kyllä yrittänyt pitää sen siistinä aina illalla siivoamalla tavarat paikoilleen.. Mutta aina ei vaan jaksa! Hevosasioissa taas pyrin pitämään asiat järjestyksessä.
Traikun siivoamisessa olen supertarkka! Varsinkin oman traikun kanssa huolehdin ettei kuvikkeisiin jää mitään märkää tai likaa. Eräs trailerinkorjaaja kertoi minulle, kuinka tärkeää on pitää traileri kuivana ja pohjan ja seinän saumat irti kuivikkeista, sillä trailerin seinät mätäneee äkkiä sisältäpäin piilossa jos jättää kosteaa kuiviketta reunoille (vinkkivinkkinä). Lakaisen reunat tyhjiksi ja kuiviksi ja kuivikkeen siistiksi kasaksi keskelle. Pyrin pitämään myös varusteet järjestyksessä, mutta puhtaudesta en mene sanomaan.. :D Putsaan varusteita ihan liian harvoin. Tuntuu vaan että ikinä ei ole aikaa. Kisoja ennen aina sipasin suitset, martingaalin ja saappaat puhtaaksi. Mutta en muista millon satuloita olisin putsannut.. :D o-ou. Pitäisiköhän hankkia hoitaja!

4. Mä VIHAAN aikaisia aamuherätyksiä! Olen eritttäin huono heräämään kouluun aamuisin. Kysykää vaikka Emmiltä (viksua elämää), joka on luokkakaverini. Onneksi opiskelen sellaisessa koulussa jossa ei ole maailman loppu jos menen myöhässä kouluun.. : ) Olen kehittänyt unissani mitä mielenkiintoisempia tapoja eliminoida herätyskellon. Joskus olen unissani piilottanut pirisevän puhelimen jonnekkin mystiseen piiloon. Tai pari kertaa puhelin on löytynyt huoneen toisesta nurkasta palasina.. ja mitäs vielä :D Ja kyllä, osaan nousta unissani ja sammuttaa jokaikisen herätyskellon minkä olen virittänyt ja mennä takaisin nukkumaan.. Pystyn myös nukkumaan vaikka joku toisi kännykän soimaan korvaani. Siksi aina kisa-aamut ovatkin minulle suuria stressitekijöitä jo ihan sen takia että pelkään pommiin nukkumista. Tämä on erittäin vakava ongelma!!


5. Tykkään juhlimisesta ja bailaamisesta! Olen ihan hullu tanssimaan baareissa! Voin vannoa että jos löytäisin kaverin joka jaksaisi niin voisin tanssia koko yön! Mutta en kuitenkaan ravaile todellakaan joka viikonloppu baareissa. Kyllästyn aika nopeasti joten minusta ei ole siihen. Usein kaverit mankuvat minua mukaan kun en jaksaisi ja voisin jopa väittää että puolet kerroista jolloin olen käynyt baarissa niin minut on suorastaan pakotettu mukaan :D Juhliminen on kyllä kiva irtiotto tylsästä ja väsyttävästä arjesta.

6. Mulla on aivan ihania kavereita ja muutama todella tärkeä ja läheinen ystävä keitä ilman en voisi elää <3 Kavereita ei ole montaa, mutta voisin sanoa tähän että laatu korvaa määrän :) En ole mitenkään hypersosiaalinen ihminen vieraiden ihmisten kanssa. Vastapuolen täytyy olla myös puhelias jotta lähden juttuun mukaan, sitten ei ole mitään ongelmaa. Mutta ujoa/hiljaista ihmistä en kyllä osaa jututtaa sitten ollenkaan, tai en osaa itse lähestyä ihmistä ja avata keskustelua. Tykkään kyllä tutustua uusiin ihmisiin, mutta harvoin niistä sitten tulee sen parempia kavereita :)



7.Olen hulluna satulahuopiin. Rakastan equilinen huopia, voisin ostaa niitä loputtomasti erillaisia ja värisiä ja ah<3 Onneksi varat eivät riitä siihen ja ainakaan vielä huopia ei ole liikaa (omasta mielestäni?). Voisin joku kerta tehdä pientä varustepostausta vaikka joululomalla ja kuvata nämä mun kullannuput<3 Olen myös kyllästynyt huonoihin sohvatyynyhuopiin. Olen tehnyt sopimuksen itseni kanssa että ostan VAIN laadukkaita huopia. Edes eskadronit eivät enään kelpaa, ovat semmosia lössyköitä ettei mitään rajaa ja kulmat taittuvat jne!

8. Tykkään tosi paljon kisamatkustella. Ennen vihasin pitkiä autossaistumisjaksoja sun muuta, mutta tällä kisakaudella kenttäkisojen ja pitkien matkojen myötä opin tykkäämään matkustamisesta. Mielestäni on kiva lähteä kaverin kanssa tai porukalla kisoihin. Pakata kamat ja heppa kyytiin ja lähteä tien päälle! Kiva pysähtyä huoltsikoille syömään jne. Kuulostaa tosi hölmöltä mutta musta se on just jees, eikä edes 10h SM-kisamatka tuntunut pahalta :)

Tää on harvinaista herkkua että saan datailla matkalla, yleensä olen itse ratin takana :D Tää kuva on SM-kisamatkalta, tässä kuvassa iskä on ratin takana ja mä pidän tietty, naamakirjataukoa!

"Kuinka paljon tarvitaan varusteita kenttäkisoihin?", näin paljon ja yksi janette ! :)

Vastauksia kysyville part. 2

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Kääk, kysymyksiä vaan satelee ja satelee! Yritän vastata kaikkiin, mutta en tiedä kerkeänkö edes tähän part. 2 postaukseen vastaamaan kaikkiin :D Katsotaan..


Miksi rupesit kisaamaan juuri kenttää?
Laji on muistaakseni aina kiehtonut minua. Olen aina tykännyt hypätä maastoesteitä ja korpisen tallilla muistan kun kyhäsimme jassun (jasmy) kanssa vaikka minkälaisia risuesteitä maastoon jotta pääsisimme hyppäämään maastoesteitä :D Kotitreenit ovat monipuolisia ja se ehkä viehättää että pitää yrittää olla mahdollisimman hyvä joka lajissa. Mielestäni hyvä ratsastaja osaa hypätä hyvin ja mennä myös koulua hyvin. Ja tietysti se että tulos tulee monesta osakokeesta, joten se yhden puomin pudotus estekokeessa ei ehkä kaada maailmaa :)

Mitä merkkejä suosit ratsastusvaatteissa?
Kääk, niinkuin jo aijemmin vastasin, en ikinä ole ollut mikään merkkiratsastaja. Mutta tykkään kyllä Kingslandin takeista ja huppareista jne. En omista kuin muutaman, koska olen niin pihi että harvoin uskallan tuhlata säästöjäni 100e huppareihin ja monen sadan euron takkeihin.. Mutta ratsastushousuissa lempimerkki on ehdottomasti Pikeur, istuu parhaiten ja kestää parhaiten.

Entä mitä merkkejä Loren varusteissa?
Ihan kaikkea! Hööksistä Horzeen, Prestigestä Kiefferiin. Lorella on sekä "halpakamaa" että laadukasta :) Equiline on satulahuovissa ehdoton suosikkini, ja pyrinkin ostamaan jatkossa vain tämän valmistajan huopia, enkä mitään 20e sohvatyynyjä.. Kisoihin toki yritän aina laittaa ne laadukkaimmat ja hienoimmat kamat!

Monta kypärää omistat? Minkä merkkisiä?
Omistan 2 kypärää. Charles Owen Wellington Classicin ja sitten GPA Speed airin.

Kuinka usein käytte maastossa?
Pyrin käymään maastossa ainakin kerran viikossa, ellen useammin. Talvella maastoilut jää usein viikonlopulle koska en kerkeä tallille valosanaikaan, ja pimeässä metsässä kulkeminen ei todellakaan ole kivaa..

Minkälainen Lore on maastossa?
Varma. Tosi kiltti ja johtajahevonen. Meidän tallin nuorten hevosten omistajat aina pyytävät meitä maastoon seuraksi, koska Lore ei hätkähdä mitään :D

Jodphurit vai saappaat?
fiftyfifty! Käytän molempia :) Saappaita ehkä enemmän, mutta omistan myös kengät ja chapsit. Esimerkiksi nyt käytän kenkiä ja chapseja kun saappaista hajosi vetoketju enkä ole vielä korjauttanut kun ei ole sitä 50e laittaa siihen.. Katotaan millon saan aikaseksi.

Korkein hyppäämäsi este?
ööh... hyppään todella harvoin hevosen kanssa korkeutta, tai hyppykerrat kotona ilman valmentajaakin voi varmaan laskea 1 käden sormilla Loren kanssa. Mutta jos en väärin muista niin joskus on tainut tulla 140cm ylitettyä :)

Kuinka usein ratsastat Lorella?
n. 4 kertaa viikossa. Lorella käy vuokraaja 2 kertaa viikossa ja sitten ainakin 1 vapaapäivä viikossa.

Kuinka kauan sulla menee yleensä tallilla?
Noin 2-4h. Riippuu jäänkö rupattelemaan kavereiden kanssa, kuinka kauan ratsastan jne. Sitten kun teen tallivuoroja niin tunteja vierähtää vähintään kaksinkertainen määrä.

Jännitätkö ennen kisasuoritusta?
Jännitän! Olen aina ollut hirveä jännittäjä, mutta vuosien myötä jännitys on kyllä kadonnut itse suorituksen aikana, pystyn keskittymään täysin siihen mitä olen tekemässä :) Paitsi kouluradalla.... Se onki sitte eri juttu ;D

Onko Lore maneesitallilla?
tällä hetkellä on.

Onko sulla muita lemmikkejä?

On :) Koko elämän aikana on tullut omistettua vaikka minkälaisia karvapalloja mutta tällähetkellä mulla on Leevi-koira. Jota on näkynyt esim. Emmin (3mmmi youtubessa) kulisseissa videoissa sekoilemassa :D Mun oma karvaturre<3 Sitten kotoa löytyy äitin vesikilpikonna Tumppi :)

Onko sulla erikseen este- ja koulusatula?
On, koulusatulana on joustorunkoinen Trekker master ja este/kenttäsatulana Prestigen Paris D.

Tykkäätkö ostella uusia ratsastusvaatteita ja hevoselle varusteita?
Tykkään. Harmi vaan en tee niin kauhean usein kun ei ole varaa. Mutta joskus kun on ylimääräistä niin saatan ostaa pari juttua piristeeksi.

Mitkä on Loren vahvuuksia koulussa, esteillä ja maastoesteillä?
Hmm.. Koulussa se on näyttävä, komea, sillä on hienot liikkeet (tosin niitä pitää saada kisoihin vielä paljon enemmä esiin). Esteillä se on varma, rehellinen ja yritteliäs. Maastossa se on ihan tykki nykyään :) Menee kaikki esteet suurella innolla ja jos joku vähän jännittää niin mun ei tarvii ku vähä karjasta nii yli mennään eikä meinata!

Mitä sun pitäis parannella omassa ratsastuksessa?
Heh, tästä listasta tulis liian pitkä jos rupeen kaikkea listaamaan. Mutta mun istunta on omasta mielestä kamala koulussa. Lorella on niin hirmuhankalan liikkeet että mun on vaikea löytää kaunista istuntaa siellä.. Ja sitten haluaisin paljon herkemmät kädet. Toki Lore on niin iso hevonen että sen kanssa nyt ei ikinä saakkaan mitään höyhenenkevyttä tuntumaa. Tossa nyt on päälimmäiset jutut mitkä haluaisin korjata, mutta aina on paljon parannettavaa!

Onko sulla ajokortti? Jos on onko sulla pikku-e(C1E)?
On. Ja on pikku-e, mutta mikä toi C1E on? Tarkottaaks se kuorkkikorttia? Sitä mulla ei ole :)

Pahin ratsastus onnettomuus ?
Pelottavin ratsastuskokemuksesi?
Varmaankin kun tipuin 2009 alkuvuodesta tosi pahasti kaverin hevoselta ja olin viikon sairaalassa. Hevonen oli aikamoinen rodeopolle ja oli nakanut ystävänikin useamman kerran ketoon. Olin silloin rohkea ja itsevarma ratsastaja ja olin pysynyt jo muutamat rodeot kys. hevosen selässä. Sitten kyseisellä kerralla hyppäsin n. 90cm pystyn ja hevonen lähti suoraan esteen päältä jo rodeottamaan ja sai ohjat kädestäni, mulla ei ollut mitään mahkua pysyä selässä ja lensin kauniissa kaaressa hevosen eteen jonka jälkeen tämä laukkasi ylitseni ja potkasi päähän ja selkään. Makasin ku kuollut ruho kentän keskellä. En pystynyt liikuttamaan jalkojani puoleen tuntiin ja luulin jo että ne olivat halvaantuneet. Potku selkään oli osunut sellaiseen kohtaan että se puudutti jalkani. Medihelit ja kaikki siinä tuli paikalle, ja mulle oli leikkaus-salikin avattu sairaalassa, mutta ihmeen kaupalla mulle ei sattunut mitään ruhjevammoja enempää. Toki en pystynyt kävelemään viikkoon kovan potkun ansiosta. Mutta luita ei murtunut eikä sisäelimiä vahingoittunut. Lääkärit eivät voineet uskoa silmiään ja piti minua sen takia seurannassa viikon. He sanoivat että minulla oli varmasti hyvä suojelusenkeli paikalla :) Fyysisiä traumoja tästä ei jäänyt, mutta aron tänäpäivänäkin kovasti pukittelevia hevosia.

Kauan sulla kestää laittaa Lore kuntoon ennen ratsastusta?
joku 5-30min. Riippuu onko kiire vai ei, kuinka hyvin harjailen ja tarviiko varusteita säätää.

Tämä nyt ei ole varsinainen kysymys mutta haluan vastata tähän:
haluan kiittää sua.ensinnäkin olet ihanan aito ja rehellinen ihminen sun blogia on mahtava lukea,olet todella taitava kirjoittamaan!onneks löysin sen :)sulla ei ole noussut pissa päähän niinkun monilla monilla muilla kaltaisillasi,tsemppiä sulle!
-kiitos hirveästi! Aivan ihanaa saada tällaista kommenttia välillä :) En ole ikinä kokenut olevani mitenkään hyvä kirjoittaja, kirjoitan vaan suoraan ajatuksia tähän. Ja mukava kuulla etten vaikuta miltään ylimieliseltä pissapäältä :)

Tulevaisuuden suunnitelmat?
En oikeen uskalla suunnitella tulevaisuutta kun taloudellinen tilanne on nyt siinä tilanteessa etten voi suunnitella kilpailuja ja tavotteita niinkuin unelmissani haluaisin. Mutta salaa olen unelmoinut josko joskus lähtisin ulkomaille töihin ja treenaamaan.

Kuka rahoittaa sun kalliin harrastuksen?
Rakkaat vanhempani. Ilman heitä en olisi tässä :) He pistävät kaiken rahan mitä vaan on mahdollista harrastukseeni. He ovat tinkineet lomamatkoista, kotiremonteista ja muista mukavuuksista harrastukseni tähden, ja olen heille ikuisesti kiitollinen!
Käyn myös itse iltatöissä ja Lorella käy vuokraaja josta saan rahaa vähän valmennuksiin ja kilpailuihin.

Oletko perehtynyt koskaan centered ridingiin?Käynyt tunnilla yms?
En ole kovin syvällisesti perehtynyt, muuta kuin lukemalla muiden blogeja ja kuullut kokemuksia. Minulla olisi mielenkiintoa kokeilla ja saisin siitä varmasti uusia tuulia omaan työskentelyyn. CR valmentajat ovat vaan niin kovin kalliita, joten ainakaan tällä hetkellä minulla ei ole varaa käydä tällaisilla tunneilla vakituisesti.

Paras valmentajasi?
Ehdottomasti Marjo Pajulahti! Hän on valmentanut minua esteillä "alusta asti", eli Lupusta lähtien. Meidän yhteistyö natsaa ja koen että tämänhetkinen ratsastukseni on hänen ansiota :)

Minua valmensi myös Lupun kanssa ja hetken Loren kanssa Kati Louhikko kouluratsastuksessa, ja hän on opettanut minulle hyvin perusratsastuksen. Ikävä kyllä minulla ei ole ollut varaa käydä vuoteen vakituisesti koulutunneilla, joten en ole tehnyt paljoa yhteistyötä Katin kanssa tällä kaudella.

Hyvä ystäväni, siskoni, veljeni Janette Gräsbeck on auttanut ja valmentanut minua kouluratsastuksessa tämän kauden. Olen hänelle ikuisesti kiitollinen. Hän kiersi mukanani monet kenttäkisat ja oli SM:eissä mukana ja tukipilarina! Hänen ansiosta Loren ratsastettavuus on nykyään täysin erillainen, paljon parempi. Janette on vasta 17v, mutta uskon että hänestä tulee vielä ihan huippuvalkku :) En olisi saanut SM mitallia ilman Janettea!

Mistä oot ostanut hevosesi ?
Kaikki olen ostanut yksityisiltä hevostalli.netin kautta. Loren ostin hevosenmyyjältä Turusta, mutta Lore oli hänen henk.koht kisahevosensa, eikä välityksessä.

Lempi kouluaine ?
Öö.. ei mulla taida olla :D

Kuinka usein käyt valmennuksissa viikossa ?
Valmentaudun 2-4 kertaa kuukaudessa. Hallikaudella pyrin viikottain ja sitten kisakaudella vähemmän. Omien varojen mukaisesti.


Olen hankkimassa ensimäistä omaa hevosta, olisiko jotain myyntitallia/ välittäjää jolta kannattaisi kysellä ?
Mulla ei ole omakohtaista kokemusta mistään hevosenmyyjistä. Suosittelen sinua ottamaan kokeilureissuille jonkun kokeneen ystävän tai ammattilaisen/valmentajan. Etsi hevosta harkiten ja rauhassa, vaikka se ekakin olisi kiva, kokeile vielä 10 lisää, niin tiedät mihin verrata. Voit käydä yksin kokeilemassa hevosia ja sitten kun löydät mieleisesi, mene toisen kerran joku kokenut mukanasi. Suosittelen myös viemään hevosen klinikalle laajaan ostotarkastukseen, mikäli se on yhtään arvokkaampi.

Mistä ostat hevostarvikkeesi ?
Kaikkialta. Aika paljon ulkomailta. Sitten ihan satunnaisista liikkeistä. Nykyään ostan todella harvoin mitään uutta.. Vanhoilla mennään.

Jos tilaat netistä, niin miltä sivuilta ?
Suurinosa Loren loimista on esim täältä:
http://www.equestrianclearance.com/

Millaiset olivat ensimmäiset kisasi ?
Tarkoitatko ihan ihkaensimmäisiä ratsastuskoulun hevosella vai ekoja kisoja omalla?
Ekat kisat oli elämäni ensimmäisellä ratsastusleirillä. Leirikisa oli tehtävärata johon kuului muutama este ja tehtäviä. Rata piti tietysti suorittaa mahd. nopeasti. Tietysti sitten voitin, ja luulin että ompas tämä voittaminen helppoa ;D
Ekat kisat oli Jeren kanssa Tuomarinkylässä. Maaliin päästiin mutta tyyli niistä oli kaukana.. :D

Phiuuuh! Nyt on vastattu kaikkiin tähän mennessä tulleisiin kysymyksiin :D toki niitä saa laittaa lisää jos haluaa niin vastailen sitten muiden postauksen merkeissä :) Seuraavaks mun täytyy vastata pariin haasteeseen...

Vastauksia kysyville part.1

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Dodiin aattelin nyt sitten vastata osaan näihin kysymyksiin. Kaikkiin en kerkeä nyt vastaamaan, joten tulee vielä part. 2. Joihinkin kysymyksiin vastasin vähän pitkästi, mutta koin sen tarpeelliseksi. Eihän tässä muuten olis mitään järkeä tässä kysmyspostauksessa!

Lore Saksassa

Millä talleilla sun hevoset ovat asuneet kautta aikojen?
Ensimmäinen hevoseni/ponini Jere, muutti minulle tullessaan Kannikon tallille. Viihdyimme siellä muutaman kuukauden jonka jälkeen Jere muutti Korpisen tallille ja siellä se olikin loppu ajan mitä se minulla oli.

Lupu on asunut suurimman osan ajasta Sakun tallilla, mutta saatiin 2009 kesällä paikka Enjalan tallilta, niin muutettiin sinne sitten. Sieltä lupu muutti sitten uuteen kotiin.

Kun ostin Loren, vein sen taas Sakun tallille, ja siellä me oltiin 9kk, jonka jälkeen muutettiin pienellä porukalla vuokratalliin. Puitteet olivat huonommat, mutta näin saatoin olla varma että hevonen on hyvässä hoidossa (kokopäivätarhaus isoissa tarhoissa, kuivaheinä 4krt päivässä, rauhallinen talli). Loren silloinen diagnosoitu lievä vatsahaava paranikin sitten tuolla tallilla. Tällä tallilla oltiin 10kk. Talli sijaitsi Tuulen tallin vieressä jossa käytiin sitten maneesilla ja kentällä ratsastamassa.

Heinäkuun lopulla samainen porukka muutti uuteen paikkaan. Nykullan tallille Sipooseen. Siellä on maneesi, iso kenttä, laitumet, hiekkatarhat, upea talli, mahtavat maastot! Kaikki upeat puitteet. Tällä tallilla Lorella on oma iso laidun ja kuiva hiekkatarha. Joka on hyvä rivi- ja vatsahaavaherkälle. Tähän asti ollaan viihdytty paremmin kuin hyvin täällä, ja toivottavasti viihdytään jatkossakin! Oho, tulipa pitkä vastaus :S

Miten pitkää oot ratsastanu?
Jos en hirveen väärin muista niin aloitin 10 vuotiaana, eli 8v.

Oletko omistanut ponin ? Mitä luokkia kisasit sillä / millä tasolla ? Kerro siitä
Tähän saat vastauksen seuraavasta kolmesta kysymyksestä.

Monta heppaa sulla on ollu?
Jere, Lupu ja nyt Lore :)

Ja millon sait ekan hevosesi?
Vuonna 2006 toukokuussa sain Jeren.

Kuinka pitkää oot kisannut?
Aloitin kiertämään Jeren kanssa seurakisoja vuonna 2007 harrastemielessä, otin myös muutaman ensimmäisen aluestartin tuolloin. Kisattiin luokkia 70-90cm. Valmentautuminen ei ollut vakituista enkä kisannut mitenkään voitontahtoisesti. 2008 lupun saatuani kisahimo kasvoi ja rupesin ottamaan kisaamisen vakavemmin ja nousin aluetasolle. Ihan kunnon täysiä kilpailukausia olen kilpaillut vasta Loren kanssa 2 kautta :)

Mikä on korkein luokka missä oot menny (ratana) ?
110cm esteillä ja kansallista helppoa kentässä.

Miten päädyit hevosenvalinta tilanteessa juuri Loreen?
Jaa-a. En tiedä miten perustelisin. Se vaan vastasi kaikkea mitä hain silloin. Se oli iso, kokenut kisaaja, rehellinen, herkkä, sopivasti kuumuva. Harmittavan usein isot hevoset ovat todella tönkköjä ja hitaita, siksi ehkä Lore erottui joukosta näppäryydellään. Sen silmistä paistoi nöyryys ja kiltteys. Jotenkin tunsin vaan koeratsastuksessa että tämä, tämä se on mun hevonen, vaikka kokeilin Loren lisäksi kymmeniä muita hevosia :) Enkä ole katunut hetkeäkään!!!

Kuka sun omista hevosista on ollut haastavin ratsastaa?
No nyt täytyy kyllä sanoa että jokaisessa on ollut omat haasteensa. Jere oli äärettömän rehellinen hypätessä ja maastossa, niinkuin moni varmaan muistaa jo silloin jo seurasi meidän menoa. Se hyppäsi aina, jos ei yli niin läpi. Mutta se oli sileällä hankala. Todella vahva, menevä, MALTTAMATON. En ikinä saanut sitä koulukisoissa kävelemään, se sipsutti sellasta käyntiravia ja saatini käynnistä aina kakkoset..

Lupu opetti mulle paljon perusratsastusta. Se oli herkkä, kuuma ja kapea hevonen. Se oli aluksi todella epätasainen edestä sileällä. Aluksi ratsastukseni oli tasoa "pidän ulko-ohjan tuella ja otan pidätteitä sisäohjasta ja pohkeet irti". Luulin että se oli oikeaa ratsastusta, vaikka se oli kaukana siitä! Lupun kanssa rupesin ekaa kertaa valmentautumaan vakituisesti koulussa ja mun oli vaan pakko oppia ratsastamaan pohkeilla, istunnalla ja käsi vakaana. Lupu oli myös hankala esteillä. Yksi maineikas valmentaja kerran sanoi että se hevonen on kuin ketsuppipullo tai saippuapala. Se oli vaikea pitää ohjan ja pohkeen välissä varsinkin hypätessä. Se saattoi milloin vaan luiskahtaa jostakin rakosesta pois avuilta. Nykyään Lupuhan on tosi hieno ja hyvin ratsastettu kouluheppa Jenny Kaasisella Pornaisissa :)

Ja Lore. Lortto on näistä kolmesta parhaiten perusratsastettu ja hypätty. Siitä huomaa että se on ollut ammattilaisen ratsu Saksassa. Se osaa temput ja osaa mennä oikeinäpäin. Joskus jopa vähän vitsailen hevosta näsäviisaaksi hypätessä. Se haluaisi tehdä omia päätöksiä ja ennakoi reittivalintoja oman kokemuksen pohjalta. Välillä tulee tilanteita "eijei, ei sitä estettä, kun tämä este!!". Hevonen on todella rehellinen ja luottavainen hypätessä, mutta sitten kun esteet nousee niin se ei kyllä hyppää yksin. Ratsastajan pitää olla ajantasalla ja jalat ja ohjat tuntumalla. Tätä hevosta ei vaan jätetä yksin, mutta kun ratsastaja on ajan tasalla se kyllä tekee kaikkensa! Sileällä Lore on tositositosi haastava saada rehellisesti työskentelemään. Se kyllä menee kaula kaarella kun ottaa ohjat käteen, mutta se, että saa takajalat ja selän töihin, on monen mutkan takana!! :D

Lore saksassa

Ensi kauden tavoitteet sulla ja Lorella ?
Jos kaikki menee hyvin niin olisi tarkoitus mennä alkukaudesta vielä Helppoa ja sitten kokeilla Vaativaa. Jos meno menee hyvin sillä tasolla niin Nuorten Suomenmestaruudet olis semmonen tavotekisa :) Esteillä varmaan sitä 120cm. Mutta ikinä ei voi tietää..

Meinaatko joku vuosi HIHS:iin Loren kanssa ?
Niin kauan kun kisataan kenttään niin HIHS ei ole oikein meitä varten. Siellä on kuitenkin vain esteluokkia. Mutta jos joskus siirrytään kokonaan esteille niin varmaan joku Amateur tour tyyppinen kisa voi olla mahdollinen. Mutta KV-kisaluokkiin tuskin osallistutaan ikinä, tai no, niinkun olen jo sanonut niin eihän sitä tiedä.

Keräätkö Lorelle jotakin väriä ?
En. En ole ikinä oikeen ollut mikään tekstiili/merkki/väri harrastaja. Kenttäkisojen maasto-osuudella meillä on kyllä oranssia ja sinistä, mutta en kyllä muuten kiinnitä huomiota väreihin tai varusteiden mätsäämiseen..

Meinaatko myydä Loren joskus ?
En ainakaan tällä hetkellä. Mutta elämä voi aina yllättää ja tilanteet muuttua joten en voi sanoa etten myisi hevosta ikinä.

Mikä on Loren paras puoli ?
Siinä on niin monta hyvää puolta, että jos rupean niitä listaamaan niin ette ikinä jaksa lukea sitä loppuun. Se on vaan mun iso karvanalle<3 Se on tositositosi kiltti käsitellä. Se melkein nukkuu kun sitä harjaa ja laittaa varusteita. Mutta siitä huolimatta se on ratsastaessa menevä ja herkkä, eikä mikään laiskamato jäykkäkanki rahtilaiva, niinkuin aika moni iso hevonen on. Se vaan on niin järkevä hevonen kun voi vaan olla, ei säiky turhia ja on varma maastossa yms. Siltikään se ei ole tylsä ja silläkin on vauhdikkaita juttuja.

Entä huonoin ?
Hmm.. Sillä on tapana hyppiä tarhasta pois :D Varsinkin jos se on lomalla ja energiaa on kerääntynyt. Edellisellä tallilla se juoksutti usein tallintyöntekijöitä ja mua kun se kävi vähän pikavisiiteillä muissa tarhoissa...
Ja sitten kouluratsastuksessa sillä on vähän lyhyt pinna. Sillä menee herppa melkeen heti ja sitten kiukututtaa. Ei oikein oo malttia työskennellä pitkään. Hevosessa on valtava määtä potentiaalia kouluunkin jos se vaan jaksaisi hyödyntää sitä!

SAITKO NE LIPUT SINNE HIHSSIIN ?
Sain!!! Kiitos teille jotka äänestivät! Oli ihan huippu viikonloppu! :)

Jos et ratsastaisi, mitä harrastaisit?
En kyllä osaa sanoa... Varmaan jotain tanssia tai koira-agilityä tms.

Onko lore se unelmien hevonen?
On :)

Jaaa tähän päätän tämänkertaisen vastauspostauksen! Vastailen heti loppuihin kysymyksiin kun kerkeän! :) Kiitos HURJASTA kysymysmäärästä!

Klippausongelmia ja kysymyspostaus?

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Meidän ihkaekat estekilpailut keravalla maaliskuu 2010.

Heippa rakkaat lukijat! Pitkään aikaan ei ole meistä kuulunut, ollaan vähän lomailtu rankan kenttäkisakauden jälkeen. Tai no, hevonen on lomaillut.. :D Nyt ruvetaan pikkuhiljaa palaamaan normi reeniin ja tarkoitus olis mennä ekoihin kisoihin marraskuun loppupuolella :) Joulukuun Ypäjän hallikansalliset olis kans kisalistassa! Ne sitten jäisikin tämän vuoden vikoiksi "isoiksi kisoiksi".

Mietin tässä että olisiko tässä mitään kerrottavaa.. Lorella oli pari viikkoa sitten rokotus ja raspaus. Paljon tavaraa sieltä suusta löytyi, vaikka hevonen on raspattu viimeksi keväällä puoli vuotta sitten. ELL ei voinut ymmärtää miten siinä ajassa hevonen oli saanut suun siihen kuntoon. Mutta onneksi saatiin hoidettua ja muutos ratsastaessa on huomattu ohjastuntumassa. Hevonen luottaa paljon enemmän käteen, ehkä jopa vähän liikaa.. Ennen oli vähän tyhjä ja vaikea saada jalasta ohjalle, nyt mekeempä nojailee ohjiin.. raah :D Aina kun päästään toisesta ongelmasta tulee uusi!

Sitten, Lordo oli kasvattanut tän loman aikana törkeen talviturrekarvan, ja ei sen kanssa eläminen onnistunu kun rupesin vähän rankemmin ratsastamaan niin hevonen oli litimärkä ja kuivaamiseen meni 1,5h... Eikun klipperi esiin ja hommiin, tai niin luulin..

Kun Lore tuli mulle, se oli klipatessa _hullu_. Potki tallin seinää takasilla ja "uhitteli". Itsepintaisesti vaan totutin hevosen klippaamiseen kypärä ja turvaliivi päällä, ketju suussa. Talliporukka piti mua ihan itsetuhoisena sekopäänä. Tätä ennen yritin kyllä 2 viikon ajan siedättämistä pikkuhiljaa, mutta ei se tuottanut tulosta. Viime talvena Lore antoi klipata jo melko hyvin, alussa nousi pari kertaa takajaloilleen ja egoili mutta kun pistin pojan nippuun niin oli kiltisti loppuajan ja söi heinää verkosta minkä sille viritin.


Helmikuu 2010, ekoja kertoja pellolla

Siispä oletin, että tämä kerta ei olisi hankala, pystyinhän jo viimekerralla klippaamaan jalat ja kaikki, joopajoo. Rutiinin mukaan täytin taas heinäverkon, viritin sen käytävälle ja toin hevosen siihen. Sidoin molemmilta puolilta siten että herra ylettyi hyvin syömään. Siinä sitten käynnistin klipperin ja hetken taas siedättelin. Herra selkeästi jännittyi ja pörisi taas kaula kaarella "älä tuu lähemmäs!". Siinä rupatellessani Lorelle rupesin vaan ronskisti ajelemaan ja sainkin ajeltua koko toisen puolen lukuunottamatta korvientaustaa. Välillä polle jännittyi ja välillä rauhoittui syömään. Ajattelin jo että ompas tämä helppoa, vihdoinkin mulla on helposti klipattava hevonen! Ja pah!

Kun vaihdoin puolta, kerkesin vetää pari vetoa kaulalta, kunnes badam, herra hyppäs takajaloilleen ja siitä suoraan päälleni = etukaviot naamaan ja syliin. Ilman MITÄÄN varoitusmerkkiä. Lensin suoraan selälleni ja löin pääni betonilattiaan. Klipperi lensi hevosen jalkoihin, riksräks poikki, heihei 400e. Näin hidastetusti kuinka 175cm 600 kilonen hevoseni tanssi balettia klipperin päällä. Lore teki varsin selväksi mitä oli mieltä operaatiosta :)

Shokissa nousin välittömästi ylös ja yritin pelastaa kalliin säästöillä ostamani klipperin hullun sekoilevan hevosen alta. Joo, kyllä mä sen sieltä sain mutta liian myöhään. Vasta klipperin käteen saatuani kiinnitin huomioni Loreen, se tärisi käytävän toisella puolella, sen silmistä näki että se itsekkin säikähti että oli tullut päälleni.

En tiennyt mitä tehdä. Mua vitutti, ihan äärettömästi. Mun klipperi oli paskana, mun hevonen hyppäsi mun päälle. Olin surullinen ja VIHAINEN. Hevonen, johon luotin 100% oli juuri hypännyt päälleni. Tunteet olivat sekaisin, enkä tiennyt mitä ajatella. En voinut jatkaa klippaamista klipperin ollessa hajalla. Siinä sitten irrotin hevosen ja vein sen kentälle juoksemaan. Muuta en keksinyt siihen hätään.

Sinä aikana sitten ajatukset rupes selkenemään ja samoin shokki rupesi laantumaan. Takaraivossa alkoi hillitön särky ja rupesi tulemaan huono olo. Eikä, sain sitten vielä aivotärähdyksenkin. Hoidin hevosen pois ja lähdin kotiin ja lääkäriin. Eihän sieltä muuta saanut kun varmistuksen aivotärähdykselle. Ompahan ainakin paperi vakuutusta varten. Reisiin tuli oikein mojovat mustelmat kavioista.


Alkuaikoijen muistelua, Lore karsinassaan Sakuntallilla helmikuu 2010.

Kotona sängyllä maatessani olin todella pettynyt. Miten en ollut huomannut että hevonen olisi kohta tulossa päälle. Miksi se tuli päälle, se vaikutti hyvin tottuneelta ja luottavaiselta. Mikä sai sen hyppäämään mun päälle. Viime talvena olin klipannut paljon tuttujen hevosia saaden siitä taskurahaa itselleni. Olin klipannut monia vaikeita hevosia jotka hyppivät ja potkivat joka suuntaan, silti aina onnistuen hyvällä hevosenlukutaidolla ja väistämisnopeudella. Mutta en nyt, nyt oma, rakas hevoseni hyppäsi päälle. Se oli tosi rankkaa.

Seuraavana päivänä yksi tallinpitäjistä oli saanut kaveriltaan klipperin lainaan. Olin luvannut klipata silloin hänen poninsa omalla klipperillä, mutta sen ollessa hajalla tein sen lainamasinalla. Otin Loren karsinaan viereen kuuntelemaan ja katselemaan sessiota. Poni oli todella kiltisti, oikein terapia-asiakas Loren jälkeen. Miltein nukkui homman ajan. Toisin kuin oma hevoseni. Se mökötti perse käytävää päin eikä todellakaan näyttänyt pitävän klipperin äänestä. Siinä vaiheessa huomasin että olisi paras ratkaisu omalta sekä hevoseni kannalta rauhoittaa se.

Seuraavana päivänä englantilainen Nadine lääkäri tuli rauhoittamaan Loren. Pääsin klippaamaan rauhassa ettei tarvinnut pelätä henkensä edestä. Mitä parasta, Lore heräsi pikku hiljaa klippauksen ajan ja lopussa oli jo hereillä..... rauhassa. Uskon että ratkaisu oli hyvä molemmille, uskon ja toivon että Lore huomasin rauhotuksen kautta ettei klippaaminen ollut niin paha juttu. Toivon ettei onnettomuudesta jäänyt hevoselle kamalia traumoja klippausta kohtaan.

Nyt on ainakin hevonen ajeltu ja oma henkikulta on vielä tallessa. Kyllä tuo kieltämättä pisti mietityttämään uskallanko enään tuttujen hulluja hevosia klippailla ilman rauhoitusta.

Yritän saada vakuutusyhtiötä korvaamaan klipperin, toivottavasti onnistuu! On niin kallis vehe ettei uutta oo rahaa ostaa pitkään aikaan :/ Mutta tällästä se on hevosten kanssa. Olkaa muutkin varovaisia niiden omien rakkaiden karvapallojen kanssa! Vaikka kuinka luotatte niihin, ne on kuitenkin eläimiä, ja ei ikinä voi tietää milloin ne saattaakin potkasta, pukittaa, hypätä päälle tai tehdä jotain muuta hirveää. Tämänkin tilanteen olisin voinut välttää jos olisin osannut lukea hevosta paremmin.. Mutta minkäs sille voi, oli ja meni. Turhaan sitä jossittelemaan.

Nyt lopuksi pyydän teitä lähettämään mulle KYSYMYKSIÄ! Niin voin sitten vastailla postauksen muodossa :) Ei mitään negatiivista ja ilkeää kiitos, eikä mielellään henkilökohtaisia juttuja. Toki voitte kysyä mutta jos en vastaa se tarkoittaa tietenkin sitä etten halua vastata siihen.

Nyt vaan kysymyksiä tulemaan! Voit laittaa kysymykset joko sähköpostiini roosa_l_@luukku.com tai sitten tähän postauksen kommentteihin :) Heidoo!

Kevyempi jakso ja toiveessa liput hihsiin!

perjantai 7. lokakuuta 2011

Heipparallaa,
en ole vieläkään saanut tehtyä sitä SM:ien pitkää stooria, pahoittelut siitä.. Olen superhuono bloggari <:( Aika ei tunnu vaan jotenkin riittävän, aina juoksen jossain ja sitten kun käyn illalla koneella olen liian väsynyt. Koulussa mulla on attoaine jakso joten me ollaan harvoin koneella.

SM:ien jälkeen Lore on ollut kevyemmällä liikunnalla, ja on melkeen koko lokakuun vähän puoliteholiikutuksessa. Paljon maastoilua selästä ja maastakäsin, jumppaa, eteen alas ratsastusta jne. Heppa kerkee vähän palautumaan kenttäkisakaudesta ja keräämään virtaa ja intoa vielä muutamiin halliikisoihin. Noin kerran viikossa pyrin ratsastamaan hevosen läpi ja vähän kokoamaan, ettei kuitenkaan ihan pääse lörähtämään, tarkoitus olisi mennä vielä marras- ja joulukuussa joitakin kisoja.. Sitten joulu-tammikuussa on "virallinen" lepokausi melkeempä jo pakkasolosuhteiden vuoksi.. Hyrr, en halua ajatellakkaan pakkasia!!

Joten tässä nyt ei tule lokakuun aikana hirveemmin mitään päivityksiä kisojen tai valmennusten osalta... :) Tietty voisin yrittää panostaa johonkin muuhun postaukseen, varustepostaukseen tai muuta sellaista.. Mutta mulla on niitä tavaroita niin paljon että menis viikko kuvata ne.. :D Ja kaikenlisäks ne on niiiin likasia ettei niitä kehtaa esitellä... Shame you Roosa!

Mutta joo... tässä mietin että onko tässä mitään muuta kerrottavaa. Sunnuntaina olisi ollut ESRAN:n aluevalmennuskauden päättäjäiset flamingossa, mutta meitsi tietenki sai kuumeen ja missasin kekkerit :( Noh, empä mä muutenkaan oo ollut hirveesti mukana aluevalmennuksissa, peräti kolmessa valmennuksessa?

Sitten, toivoisin että rakkaat lukijat kävisitte äänestämässä minulle ääniä, jotta saisin liput horse showhun! Tänä vuonna mulla ei oo rahaa ostaa lippuja, kun kaikki on mennyt kisoihin ja olen ihan peeaa, mutta veri vetäisi näihin "kekkereihin" mukaan, varsinkin kun sinne on menossa kasa tuttuja ja harmittaisi paljon jos en pääsisi :(
Joten ole kiltti, ja auta! http://apps.facebook.com/sonerafb/?u=be8lk3

Sitten moni ihminen on antanut mulle tunnustuksia, joiden pointtia en kylläkään tajua, mutta kiitos heille :) Vastaan nyt tähän samaan.

1. Suosikkiväri: Kääk, mulla on monta! Mutta lemppareita ovat musta, sininen ja oi kyllä, pinkki! Oranssi on kyllä myös pop!

2. Suosikkieläin: Hevonen

3. Suosikkinumero: 1

4. Suosikki alkoholiton juoma: Tykkään novellen niistä kivennäisvesistä, esim friss lime, persikka sinkki+e jne.. Harvemmin juon enään limua kun juon näitä :)

5. Facebook vs. Twitter: Facebook ehdottomasti, en edes vissiin tajua twitterin ideaa.

6. Intohimoni: Ööh? En oikeen ymmärrä mitä tää tarkottaa, aika laaja kysymys.

7. Saada vai antaa lahja: Saada tietenkin, mutta on myös kiva antaa, esim. annoin janeten kanssa hyvälle ystävälle ihan huippulahjan valmistujaislahjaksi, ja silloin todella "nautin" antamisen ilosta.

8. Suosikkikuvio: Tribaalit ja kaikenmaailman kukkakoukerot

9. Suosikkiviikonpäivä: Perjantai varmaan, silloin on vielä koko viikonloppu edessä!

10. Suosikkikukka: Verenpunainen ruusu :)

Loppupiristykseksi vielä mun, Emmin (viksua elämää) ja muiden meidän koulukavereiden yks kouluprojekti :D Enjoy!

Suomenmestaruus HOPEAA!!!

torstai 29. syyskuuta 2011


Jep, hopeaahan sieltä tuli! Ihan uskomatonta! Ei ole tässä 4 päivän aikana vielä oikeen iskenyt tajuntaan. Vuosien ajan olen unelmoinut osallistumisesta Junnu SM:iin, ja se mitalli on tuntunut todella kaukaiselta ja pilvilinnaunelmalta. Tossa se nyt seinällä kiiltää kunniapaikalla!

Lore oli koulukokeessa ihan mielettömän hieno. Rento, kuuliainen, nöyrä. Tehtiin yhdessä rataa ja kerkesin hymyilläkkin pariin kertaan ja muistin nauttia radasta. Minulla ei käynyt mielessäkään miten hirveältä näytän tai mitä muut ajattelevat. Me tehttiin Loren kanssa sitä kahdestaan, eikä sillä ollut mitään väliä mitä muut ajattelivat! Olen niiiin iloinen, NIIIIN iloinen että olen päässyt yli siitä hirveästä jännittämisestä ja paineesta. Pitkästä aikaa kouluratsastus tuntui mukavalta ja hyvin sujuvalta. Hevonen oli tyytyväinen, minä olin tyytyväinen.

Radan jälkeen meinasi tulla itku silmään mulla sekä Janetella, siitä miten hyvin rata onnistui kaikkien vaikeuksien jälkeen. Kukaan ei olisi uskonut että tekisimme hyvää suoritusta tämän kauden tulosten perusteella, ja moni tulikin kehumaan ettei ole ikinä nähnyt meidän menevän noin hyvin, ja että mulla on todella upea hevonen!

Ekaa kertaa koulutuomaritkin olivat samaa mieltä, ja molemmilta tuli 62,6%!!! Koulukokeen jälkeen oltiin junnuista toisiksi parhaita eli hopeassa kiinni! Estekokeessa tuli 1 puomi alas, joka oli niin oma moka, lähdin työntämään sarjalle kun en nähnyt etäisyyttä ja tietenkin väli jäi sitten ahtaaksi ja b-osa tippui. Mutta pronssilla ollut ratsukko otti myös puomin joten se ei vaikuttanut sijaan.

Maastokoe meni myös aivan mahtavasti, nautittiin radasta ja annoin hevosen vaan edetä, Lore kiiti täysiä ja selkeästi nautti siitä, mikään este ei tuottanut ongelmaa ja tultiin maaliin 30sekuntia alle ihanneajan! Eli toisinsanoen 1* tempoa. Olo oli kuin maailmanmestarilla maastokokeen jälkeen, sillä tiesin että olimme voittaneet loren kanssa itsemme, sekä junioreiden SM hopeaa!

Kirjoitan tänne kun minulla on aikaa niin pidemmän postauksen koko reissusta. Mutta tässä vähän fiilistelyjä ja pääpointit suorituksista! MULLA ON MAAILMAN PARAS HEVONEN!!!!!!!

Kiitos kaikille 306 (!!!!) lukijalle, ja kaikille jotka ovat tukeneet kun on tuntunut että kaikki on niin vaikeaa ja mahdotonta. Kiitos paljon valmentajilleni, Janetelle ja tukijoukoilleni!!! Mahdottomasta tuli mahdollista, vaikka en vieläkään sitä usko! Ehkä jossain vaiheessa sen tajuan :)

Unelmat voivat toteutua jos niihin uskoo ja tekee niiden eteen töitä!





Niinsalon kenttäkisat ja muita kuulumisia

maanantai 19. syyskuuta 2011


Heiipparallaa! Taas oikein hienosti ja tyylikkäästi kirjoitan viikon myöhässä Niinisalon kisoista! Mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan ;)

Eli oltiin tosissaan Niinisalon kansallisissa 10-11.9. Lähdettiin ajamaan jo perjantaina, minä olin kuskina ja napattiin Huuhtasen Eveliina, hänen orjansa (:DD) Jenny ja hänen uljas ratsunsa Viper Sälinkäältä kyytiin ja jatkettiin heidän kalustolla (traikku + auto) kohti Niinisaloa. Niin ja mulla oli orjana Emmi mukana, tutummin 3mmmi youtubesta :) Kiitos hänelle paljon avusta ja huippuseurasta! Ei muuten voittanu kertaakaan ristiseiskassa ;)

Seuraavana aamuna herättiin letittämään pollet ja pakattiin ne autoon ja ajettiin kisapaikalle. Yövyttiin hevosten kanssa n.20km:n päässä kisapaikalta. Tuli halvemmaksi ja saa olla omassa "rauhassa". Kisapaikalle päästyämme käytiin ilmottautumassa ja käveltiin esterata. Rata vaikutti todella tekniseltä, paljon suhteutettuja, tiukkia mutkia, puita...! Lisäksi oli luvattu sadetta, joten pohja tulisi olemaan hmm varsin mukava! Tämän jälkeen laskin näppärästi että koulustarttini olisi 11:40, tauon jälkeen, koska minua ennen oli sellainen väli, tiedättehän , ja minua seuraavan ratsukon starttaika oli 11:45.

(c)Emmi Eskelinen

Käytiin sitten laittamassa Lore kuntoon ja lähdin verkkaamaan. Kerkesin ravata rennosti taivutellen eteen alas ja ottaa aavistuksen laukkaa, kun tuomari huusi, "Numero 22! Sun pitäs olla radalla!!!!!". Jaa, no sepä kiva, taas aikataulut meni päin peetä. Viimekerralla Niinisalossa esteaikataulu aikaistui ja meinasin myöhästyä estekokeesta.. Juupajuu, tai sitten mä olen todella tyhmä blondi enkä vaan osaa laskea :D

No ei siinä sitte ku suojat pois ja radalle. En yhtään kerennyt ratsastaa harjoitusravia tai koota hevosta/ratsastaa takaosaa alle. Keräsin narut kätee ja lähin radalle. Lore tuntu yllättävän muksalta ja rennolta, se taipui hyvin kulmiin ja oli kuuliainen. Rata meni tosi hyvin, ei mitään rikkeitä! Olin supertyytyväinen. Joo, se oli ehkä liian rento ja pitkä, mutta kuuliainen ja rikkeetön. Se oli huippujuttu Lorelta, koska sillä on vähän tapana lähtee suorittaa yksin rataa ja sitten se ignooraa mut kokonaan, ei tuu takasin pidätteistä jne.

(c)Emmi Eskelinen

Tämän jälkeen hyvillä fiiliksillä oli estekoe, välissä kerkesi sataa tunnin verran vettä putkeen, joten nurmi oli aiivan järkyttävä! Estekoe meni kuitenkin hyvin! Itse ryssin pari lähestymistä huolella, mutta Lore uskomattomasti vaan keräsi itsensä ja ylitti kaikki puhtaasti! Olin ihan äimänkäkenä, WITSI, mikä hevonen! Kaikki oli tähän mennessä mennyt todella hyvin, ja loistin kuin hangonkeksi!



Tämän jälkeen käytiin ELL tarkastuksessa ongelmitta ja sitten polle loppukävelyn jälkeen traikkuun syömään. Eveliina starttasi harrastetta, joten odoteltiin monta tuntia kisapaikalla kun he suorittivat koulukokeen ja estekokeen. Tämän jälkeen päästiin lähtemään majoituspaikalle.

Seuraavana päivänä olikin sitten maastokoe. Maasto oli miltein sama kuin heinäkuun kisoissa, mutta muutamia uusia esteitä oli tullut. Toivoin että Lore olisi hyvä ja saisi taas itseluottamusta takaisin kangasalan kisan jälkeen. Vaikka maasto meni siellä puhtaasti oli se aika epävarmaa menoa, heppa ei hirveesti tuntunut luottavan itseensä.



Noh, kun sain käskyn ratsasta, Lore taas tyypillisesti veti kapriolet (keulii->pukki) että en saanu kelloa päälle kun makasin kokoajan kaulalla.. :D Senkin tuhmuri, tuppaa innostumaan vähän liikaa siellä lähtökarsinassa. Noo lähdin sitten laukkaamaan ja nappasin siinä kellon päälle. Lore meni aivan törkeen hyvällä fiiliksellä ja imulla koko radan. Missään vaiheessa ei tarvinnu patistaa eteen tai varmistella! Kaikki lähestymiset ja suunnitelmani onnistuivat, ja olin supertyytyväinen kisaan! Tän kauden paras maastorata :) Missään ei tullut minkäänlaista virhettä! Hyvä LORE<3

(c)Emmi Eskelinen

Lore teki siis todella todella hyvän kisan! Se oli innoissaan ja nöyrä joka osakokeessa. Siltikin taso oli kova, ja jäätiin sijoituksetta. Eli lopputuloksissa 8/24. 6 ratsukkoa sijottui. Lore olisi kyllä ehdottomasti ruusukkeen ansainnut! :)

Eilen mulla oli viimenen estevalmennus ennen "suurta koitosta". Hypättiin meidän suht pienessä (22x50) kokosessa maneesissa, koska ulkona oli aivan törkeä myrsky. Ei tehty mitään ihmeellistä, vähän tarkkuuslinjaa kavaletti-120cm pysty-kavaletti ja sitten pientä rataa. Lore oli aluksi tosi vahva ja menevä, mutta kun se tajusi ettei maneesissa voi mennä yhtä lujaa kuin ulkona, niin se tuli tositosi hyväksi ja hypättiin lopuksi jotain 100-120cm rataa :) Ehkä maneesireeni teki ihan hyvää, niin se on nyt tarkempi ja kuuliaisempi. Ja varautuu nopeasti tuleviin tehtäviin.

Tää viikko nyt sitten vielä viimeistellään koulurataa ja perjantaina lähdetään sitten ajamaan kohti Pudasjärveä :) Koitan ottaa isän pikkuläppärin mukaan ja kirjoittaa sinne reissun aikana, niin saattaa tulla erikoispitkäpostaus siitä reissusta :) Mutta EN LUPAA MITÄÄN!

Huii, JÄNNITTÄÄ IHAN PIRUSTI!!! Pitäkää peukkuja hurjasti, niitä tarvitaan :) Adios!

(c)Hanna Kenttä

Epäonnistumisia ja onnistumisia

tiistai 30. elokuuta 2011


Heipparallaa pitkästä aikaa :) Sori, taas ei ole musta kuulunut mitään, mutta mä oon vähän sanonukkin etten niin vakituiseen nyt postailekkaan. Tästä saattaa tulla pitkä teksti, joten toiv. jaksatte lukea :D Heh! No alotetaan vaikka Helsinki Huntingista.

Ensinnäkin, koko Helsinki Hunting-rata ei ollut huntingia nähnytkään. Rata oli suuri pettymys! Ei yhden yhtäkään vanhaa huntingestettä. Kaikki muut olivat tavallisia paitsi siellä oli innari, pieni banketti ja sitten myös oli todella outo sarja 2 välillä jossain 70cm korkeudessa? Ja luokka oli kuitenkin 110cm. Rata oli myös pelkästään 12 estettä pitkä joten olisin huoletta voinut mennä sen toisen 110cm luokan alle.. Noh, itse suoritus ei mennyt hyvin. Lore oli tosi hyvä verkassa ja terävä, mutta kun päästiin valmistautumaan radalle tuntui kuin hevosen etujalat olisivat liimautuneet pohjaan. Varsinaisesti Lore ei kytännyt mitään, mutta oma "imu" esteillä hävisi. Joka johti siihen että lähdin vähän työntämään joillakin esteillä ja tulos oli 12vp...


Pudotukset oli ihan omia mokia. Meillä tuli myös yhteinen error 8 esteellä. Mielestäni näin hyvän ponnistuspaikan lievästi kaukaa mutta Lore päättikin tehä pienen askeleen joka ei todellakaan mahtunut siihen, niimpä ryssittiin läpi esteestä ja mun jalustimet lähti. 9 trippeli oli jo liian lähellä joten päätin jatkaa matkaa ilman jalustimia seuraavalle suhteutetulle linjalle ja toivoin parasta. Näillä esteillä lore ehkä teki koko radan parhaimmat hypyt, vaikka meikällä ei ollut edes jalustimia jalassa, joten hevoselle ei varmaan ollut helppoa hypätä. Mutta taisi herrakin herätä jännityksestä siinä 8 esteen rytinässä että ei enään ollutkaan ongelmia ylittää esteitä pudottelematta. Suhteutetun jälkeen sainkin sitten jalkkarit jalkaan ja loppurata meni hyvin.

Hmm, mitä sitä nyt kommentoimaan. Mietittiin valmentajan kanssa että Laakso on aika jännä paikka, joten voi olla että Lore vähän salaa jännitti aluetta eikä oikein keskittynyt jalkoihin. Saatoin myös itse jännityksessä olla liikaa kädellä kiinni enkä rentouttanut sitä ajoissa ennen hyppyä, jonka takia puomit tuli alas. Mutta se kisa oli ja meni, saatiin kokemusta ja tän jälkeen keskityttiinkin reeneissä mun käteen ja siihen rentouteen mutta kuitenkin että laukka olisi tarpeeksi pyörivä ja terävä!

Tämän kisan jälkeen meillä olikin 2 viikkoa aikaa reenailla Kangasalan kansallisiin. Meillä oli 1 estevalmennus välissä jossa Lore oli aivan huippuhyvä ja terävä! Tehtiin lopuksi muistaakseni noin 110-120cm rataa. Sitten reenattiin paljon sitä koulua, koulua koulua...


Ennen kisaa kävin henkisesti aika pohjalla, kun tuntui että kaikki meni mielestäni huonosti koulua treenatessa. Aina vaan kiukutti enkä luottanut itseeni enkä hevoseen. Olen kehittänyt erityisesti ongelman istuntaani kohtaan. Asetan itselleni hirveitä paineita ja ajattelen vain kokoajan kuinka hirveältä näytän ulkopuolisen silmissä yrittäessäni istua Loren valtavaa harjoitusravia. Siksi, koska sain kuulla kesällä, kuinka ilkeästi nimeltämainitsematon henkilö on arvostellut istuntaani ja ulkonäköäni kun ratsastan. Olin todella pettynyt tähän ihmiseen, koska luulin että hän on mukava ja rehellinen tyyppi, mutta jouduin pettymään. Varsinkaan kun hänellä ei ole mitään varaa arvostella muita! Terveisiä vaan!

Mitähän se muiden mieltä kaivaa miltä näytän ja miten ratsastan? Jos on niin kamalaa katsottavaa ei tarvitse katsoa ollenkaan! No jokatapauksessa mulle tuli pieni burn-out yhdissä koulutreeneissä ja sain miettiä muutaman päivän kun lorella oli vapaapäivä ja vuokraaja kävi, että miksi harrastan tätä lajia? Kenen takia harrastan tätä lajia? ITSENI TAKIA! Tän pitäisi olla kivaa ja mun pitäisi nauttia tästä! Iloisella mielellä oppia lisää ilman paineita! En todellakaan saa hermostua tai vaatia itseltäni liikaa. Etenen sitä vauhtia mikä tuntuu hyvältä ja keskityn omaan harrastamiseen enkä muiden mielipiteisiin!

Tämän jälkeen viimeistelytreenit ennen Kangasalaa sujui paljon paremmin ja hymy huulilla. Hevonen oli paljon rennompi ja tyytyväisempi. Koin pienen onnistumisen tunteen ja ajattelin, että kyllä se tästä!


Kangasalan kisat menikin sitten aika nappiin! Kerrankin oli aikaa eikä ollut kiire mihinkään. Mua tuli myös moikkaamaan yksi blogin lukija! :) Pahoittelut, en muista sun nimeä, kun oon niin lahopää! Mutta oli tosi yllättävää ja mukavaa kun joku uskalsi tulla puhumaan. Usein saan vaan viestiä jonkun kisan jälkeen "näin sut siellä!", mutta sitten ei kuitenkaan tulla morjenstaa! En mä teitä syö, vaikka saatan näyttääkkin pelottavalta keskittyessäni ;)

Verryteltiin koulukokeeseen pitkään ja sain Loren aika hyväksi. Heppa kyllä kerkesi vähän väsähtää ja suoritus oli vähän löysä, ja siellä tuli pari huolimattomussrikkoa. Mutta pääosin olin todella tyytyväinen rataan! Tein sen hyvällä mielellä, keskittyen ja muistin koko radan! JIPII! Henkinen voitto! Pitkästä aikaa poistuin radalta hymyillen enkä itku kurkussa. Saatiin toiselta tuomarilta paljon seiskoja ja sitten myös rikkeistä tuli sitten pari vitosta, jotka laski keskiarvoa. Toinen tuomari oli vähän tiukempi, joten prosentit oli 59,7% Joten yhdestä pisteestä kiinni että olisi tullut 60% :) Koulun jälkeen oltiin sijalla 11. Estekoe meni myös puhtaasti, mutta saatiin yliajasta 5vp? Mitä ihmettä! Moni muukin sai, joten taisi olla vähän väärin mitattu rata..


Maasto oli tosi haastava, vaikein helpon rata tähän mennessä. Tehtäviä oli paljon, siellä oli mm. erittäin haastava coffin. Se olikin ainoa este joka tuotti meille ongelmia radalla, mutta mentiin kuitenkin käytännössä yli ja "puhtaasti". Rata oli vaikea, ja Lore oli aika epävarman tuntuinen, joten ratsastin ylihuolellisesti esteille. En oikein edennyt ja otin tosi kiinni ennen vaikeita esteitä. Mutta se kannatti, sillä saatiin estevirheetön maasto, ainoan 6 ratsukon joukossa!!! Saatiin kyllä 10sekuntia yliaikaa, mutta se ei tässä pahemmin harmita. Rata ei kyllä ollut meidän osalta tyylipuhdas tai rento, jouduin ratsastamaan välillä aika lujasti. Startteja oli muistaakseni jotain 39(?) ja vain 6 ratsukkoa pääsi estevirheittä maaliin. WAU, mikä voittajafiilis! Tällä suorituksella oltiin sitten lopputuloksissa 4 sijalla! Jippii! Jos jossiteltaisiin, enkä olisi saanut esteeltä ja maastosta aikavirheitä, olisin ollut toinen!! Mutta turhaan sitä miettimään, olen supersuper tyytyväinen hevoseen. Päivä oli erittäin raskas ja haastava, mutta superhevoseni toi meidät turvallisesti maaliin. Nyt on aika varma fiilis maaston osalta SM:ejä ajatellen.

Nyt vaan siis koulua reenataan! Perjantaina me lähdetään Niinisaloon kenttäkisoihin, ne onkin sitten tokavikat kenttäkisat tällä kaudella ja vika kisa enne SM:iä! Nyyh, äkkiä se kisakausi on mennyt :( Sitten tulee taas pitkä ja pimeä talvi!

Hope so jaksoitte lukea tämän pitkän stoorin, oottepahan ainakin vähän kärryillä meidän menosta :) Ja sori kirjoitusvirheet, nyt on sen verran kiire etten kerkä oikolukemaan tätä pitkää hölötystä. Korjailen sitten kotona rauhassa tän tekstin.

HUOM! SAA KOMMENTOIDA!! Nyt taas voi anonyymitkin kirjoittaa, mutta toivon että pysytte asiallisena :)