Tässä hiljaittain mulla on mennyt blogissa ja instagramissa 1000 lukijan ja seuraajan raja rikki! Ihan huikeeta! Facebookissakaan ei ole enään pitkä matka 2000 seuraajan rajan rikkomiseen. Olen niin otettu, että niin monet ihmiset haluavat seurata elämääni ja kuulla minun kuulumisia. Toivottavasti jaksatte lukea ja seurata jatkossakin, vaikka välillä tuntuu että en mitään muuta teekkään kun laiminlyö blogia kun en kerkeä postailla. Silti te ihanat jaksatte kommentoida ja tsempata :)
Kiitos teille kaikille!
Melkein vuosi sitten sattui tämä minun karmea ratsastusonnettomuus Ypäjällä, Finnderbyssä nuorten SM-kisoissa. Siitä kohuttiin aika paljon hevostalli.netissä ja kirjoitettiin lehtiinkin. Onnettomuuden jälkeisistä kuulumisista kirjoitettiin myös tämän vuoden maaliskuussa Villivarsaan. Moni lukija ja seuraaja toivoi että julkaisisin kyseisestä onnettomuudesta Gopro-videon. Itse katsoin videon kerran, kun pääsin kesällä sairaalasta kotiin. Sen jälkeen en ole sitä vuoteen halunnut katsoa ja nyt pitkästä aikaa Lorea ikävöidessä katsoin sen uudelleen.
Hymyilin koko videon ajan samalla kyynelten valuessa poskiani pitkin. Kuinka ihminen voi tuntea lämpöä sisällä onnellisista muistoista ja samalla ikävöidä niin kovasti rakasta hevosta. Videolta huokuu, kuinka Lore rakasti kenttäratsastusta ja kuinka hienoksi meidän yhteistyö hioutuikaan. Itse näen sen vasta nyt ja osaan arvostaa sitä jälkeenpäin. Maastoradalla se antoi aina minulle tunteen siitä, että se haluaa tehdä sitä mun kanssa ja nauttii siitä täysin sydämmin. Se hevonen teki aina kaikkensa mun eteen. Kaikkensa.
Halusin sitten julkaista tämän meidän SM-radan teidänkin nähtäväksi, mutta ilman onnettomuutta. Jos julkaisisin onnettomuuden, tiedän että siitä syntyisi keskustelua ja spekulointia foorumeille. En halua enkä jaksa lukea syytöksiä ja jossittelua siitä miten onnettomuuden olisi voinut estää. Tein ison virheen ratsastamalla väärää reittiä ja siinä kävi kohtalokkaasti. Mutta olisi voinut käydä pahemminkin, minulla oli suojelusenkeli matkassa. Haluan muistaa meidän viimeisen SM-radan hyvässä valossa. Muistella Lorea hymyillen, sellaisena mitä se oli. Hyvä kenttähevonen, joka lähestulkoon aina tuli ilman estevirheitä maastokokeesta maaliin. Niin rehellinen ja rohkea, elämäni hevonen.
Loren kuolemasta on jo 8kk ja ei ole ollut päivääkään etten olisi tätä rakasta hevosta ajatellut. Ikävä on kova edelleen ja tulee aina olemaan. Suru vain muuttaa muotoaan, nyt pystyn jo muistelemaan hymyillen kaikkia onnellisia muistoja <3
Viime viikonloppuna oltiin Niinisalossa kenttäkisoissa. Lähdettiin matkaan perjantaina iltapäivästä jotta kerkeisin ratsastamaan Danten vielä kisapaikalla illasta. Suunnitelmana oli ratsastaa Dantte pe-iltana ja la-aamuna kisapaikalla ennen iltapäivällä olevaa koulukoetta, jotta se tottuisi alueeseen ja voisi vähän rentoutua. Suunnitelma toimi hyvin, jo perjantai-iltana Dantte liikkui ehkä parhaiten ikinä enkä ikinä ole saanut siihen niin hyvää tatsia laukassa kun se vihdoin relasi ja antoi ratsastaa itseään! Elisa katsoi vain monttu auki ja minä en voinut lopettaa kehumista kun Dantte vain paransi ja paransi ja paransi.. Wau! Vastalaukatkaan ei tuottanut mitään ongelmia! Siihen fiilikseen oli hyvä lopettaa. Elisan kanssa puhuttiin että meni kisat niin tai näin niin tämä ratsastus muistetaan, kuinka hieno se oli ja voi olla halutessaan, sillä fiiliksellä minkä se antoi niin jaksaa taas pitkään työstää sen perusratsastusta :)
Lauantai-aamuna Dantella oli taas uutta ihmeteltävää kun nyt kisakenttä olikin täynnä ihmisiä ja verrytteleviä ratsukoita. Jännitys otti taas hetkeksi vallan mutta aika nopeasti se osasi taas rentoutua ja kuunnella. En ratsastanut kuin sen verran, että se rentoutui ja oli avuilla. Iltapäivällä oli sitten koulukoe. Varasin verryttelyyn vain 30min kävelyineen, sillä Dantte oli liikkunut jo aamusta. Ravissa se oli aika kiva ja haki mukavasti tuntumaa, mutta laukka tuntui taas siltä että ei tästä tuu yhtään mitään. Dantte oli tosi vahva ja heilutteli päätään kuin ropelli, yritin kaikinvoimin pysyä läsnä istunnalla ja saada sitä keskittymään. Totesin jo Elisalle että taisi viimeset keskittymiset jäädä sinne aamuratsastukselle, että nyt Dantte ei jaksa enää. Onneksi juuri ennen starttia se sitten rentoutui jotenkuten laukassa ja sain ihan hyviä pätkiä ennen radalle lähtöä. Ei läheskään niin harmonista yhteistyötä kuin perjantaina mutta kuitenkin.
Rata meni mun mielestä aika hyvin. Päätin tällä kertaa keventää raviosuudet nyt kun se on sallittua ja kokeilla vaikuttaisiko se Danten rentouteen radalla. Raviosuus oli ihan hyvä, tietty volteilla se vielä vähän poikittaa ja suorilla mun on vaikea saada se pysymään suorana koska se ei ole vielä 100% ohjan ja pohkeen välissä niin se pääsee kiemurtelemaan. Näiden takia raviohjelman numerot pysyvät siellä 5-6 kieppeillä, keskiravista tuli 6,5, olisi varmaan tullut 7 ilman tahtirikkoa. Laukkaohjelmassa Dantte teki tosi hyvän parannuksen viime kisasta. Nyt tuntui että se oikeasti malttoi odottaa apuja eikä vain juossut kättä vasten karkuun etujalat suorina. Pystyin ratsastamaan kummatkin keskilaukat ilman että se katosi paikalta. Tietysti ne pitäisi ratsastaa rohkeammin mutta pikkuhiljaa, tämä oli jo saavutus että Dantte pysyi käsissä näilläkin keskilaukoilla. Se malttoi myös kävellä radalla saaden sitä edeltävästä pysähdyksestä seiskan ja käynnistä kutosen :) Ainoa selkeä rike oli vasemman laukan nosto jossa Dantte nosti ristilaukan ja pukitti myötälaukkaan. Siitä tuli sitten 4.
Dantte ihmettelee kouluaitoja :)
Prosentteja koko ohjelmasta tuli 55%. Oltiin vähän höh, miten niin huonot. Mutta kun saatiin koulupöytäkirja käteen niin huomattiin että olin ratsastanut toisen keskilaukan jälkeen väärin. Siirsin keskilaukasta raviin viimeisessä kirjaimessa vaikka ohjelmassa olisi pitänyt siirtyä harjoituslaukkaan ja raviin vasta tuomarin edessä, hups. Niinpä paperissa komeili "0, ei esitetty". Tollanen moka verottaa lopputuloksesta monta prosenttia. Sama moka vaikutti myös seuraavaan arvostelukohtaan joka oli se raviinsiirtyminen, niin sitä tuli 4 ja "liian aikaisin", tottakai kun siirsin raviin 2 kirjainta ennen... Siirsin myös toiselta keskilaukalta diagonaalilla liian aikaisin raviin josta tuli myös 5. Nämä jutut korjaamalla prosentit olisivat jo helposti 60% paremmalla puolella :) Nyt siis kotityöskentelyssä pitää keskittyä ravityöskentelyssä vielä enemmä suoruuteen ja siihe poikittamiseen. Saada Dantelle lisää voimaa ja sitä kautta rehellisemmin pohkeen ja ohjan väliin. Onhan se raukka vielä niin voimaton ettei siltä voi vaatiakkaan mitään tappavan tasasta peräänantoa. Pikkuhiljaa hyvä tulee!
Koulukokeen jälkeen estekokeeseen oli 1,5h aikaa. Käytiin siis rauhassa vaihtamassa kamat ja hokittamassa. Kerkesin myös käydä vähän syömässä siinä välissä. Ennen estekoetta verkkasin vähän metsäverryttelyssä, joka oli anteeksi vaan mutta ihan kamala. Siellä ei ollut mitään selkeää uraa mitä kiertää ja hiekkapoluilla oli ruosteisia peltipurkkeja terävineen reunoineen. Pyysinkin mun tukijoukkoja keräämään ne pois sieltä hevosten jaloista.. Dantelle ei sovi oikein tommonen haastava juurinen ja kuoppanen maasto verryttelyksi kun se ottaa niistä vaan kierroksia kierroksia kierroksia enkä oikein pysty antaa sille tarpeeksi tilaa kun kokoajan pitää kääntää ja olla tarkkana pohjan kanssa, niinpä ei oikein saatu rauhaa siihen verryttelyyn mutta se asia oli nyt vain hyväksyttävä :) Otin Dantella vain muutamat hypyt ja eikun radalle. Nurmella Dantte tuntui vähän varovaiselta, se oli huomattavan erillainen ratsastaa. Tuntui että ajauduin esteillä aina liian lähelle tai kauas. Ratsastin jarru päällä enkä löytänyt sitä oikeanlaista flowta. Mutta tuloksena jokatapauksessa puhdas rata, kiitos varovaisen ja innokkaan hevosen! Videolta jälkeenpäin katsottuna ei se nyt niin hirveältä näyttänyt miltä tuntui, mutta ei toi nyt ihan tyylipuhdastakaan ole :)
(c) Hanna Heinonen, kiitos!
(c) Pilvi Vähämäki, kiitos!
Estekokeen jälkeen kävin ravaamassa metsäverkassa kierroksen ja mentiin eläinlääkärin tarkastukseen, rutiinijuttu, oltiin porukalla iloisia nollaradasta. Sitten kun ravautin Danttea lääkärille ja hän pyysi juoksemaan toiseen kertaan tajusin ettei kaikki ole kunnossa. Dantte oli epäpuhdas takaa. Hyvin vähän, mutta ep kuitenkin. Voi sitä pettymyksen määrää. Sovittiin, että seurataan, hoidetaan ja katsotaan aamulla uudestaan. Mitään ulkoisia merkkejä jaloissa ei ollut, ihan kuivat ja tasalämpöiset. Ei aristusta ja pehmeillä pohjilla epäpuhtautta ei juuri huomannut. Niinpä kylmättiin ja kävelytettiin loppuilta ja jätettiin Dantte nukkumaan lämpimien loimien alle. Aamulla jalat vaikuttivat pintapuolin hyvältä ja kävin ratsastamassa kevyesti tunnustellen. Dantte oli hyvin innokas eikä vaikuttanut kipeältä eikä ontunut pehmeällä ratsastuspohjalla. Kuitenkin ratsastuksen jälkeen kun käytiin näyttämässä eläinlääkärille kovalla tiellä niin epäpuhtaus ei ollut kadonnut. Pyysin kavereita ottamaan vielä videolle kun juoksin Danten kanssa tiellä jotta voisin näyttää mahdollisesti sitten klinikalla sitä videota eläinlääkärille. Päätettiin jättää kilpailu siihen ja lähteä kotia. Kyllä harmitti että ajettiin sinne asti eikä päästy maastoon, mutta tällaista se näiden hevosten kanssa on. Osasin kuitenkin iloita siitä kuinka hyvä Dantte oli ratsastaa perjantai-iltana ja teki hyvät osakokeet lauantaina. Ei siis ihan turha reissu, vaikka se maastokoe onkin se juttu mitä kaikki odottaa. En osaa sanoa mistä yhtäkkinen epäpuhtaus tuli, Dantte on ollut tosi hyvä ratsastaa kotona ja liikkui mielestäni hyvin koulukokeessa ja hyppäsi puhtaan esteradan. Yhdeltä esteeltä se tuli huonosti alas joten voi olla että se oli sitten aiheuttanut mikrotrauman takajalkaan. Tiistaina käytiin sitten Vermon klinikalla tutkimuksissa. Eläinlääkäri halusi varmuudeksi kuvata koko vasemman takajalan polvesta alaspäin ettei mahdollisia hiusmurtumia olisi ja onneksi löydöksiä ei ollut. Päästiin siis suhteellisen vähällä ja 2 viikon kevyemmällä jaksolla. Mitään vakavaa ei löytynyt vaan luultavasti jalka oli venähtänyt tai saanut tällin jossain kohtaa, mistä oli sitten kipeytynyt. Nyt relaillaan pari viikkoa ja toivotaan että Dantte tulisi kuntoon, jotta päästäisiin mahdollisesti sitten taas Ypäjän kisaviikolle mukaan :)
Meidän tallilla on alkanut jo laidunkausi, joten Danten on hyvä lepäillä laitsalla itseään toivonmukaan lihottaen! Tietysti pari päivää klinikan jälkeen se on vain tarhassa, mutta voin sanoa että tollasta energiapakkausta on todella hankala kahlita ja pitää rauhassa.. Toivotaan että se itse tajuaisi antaa jalan levätä eikä riehuisi tolkuttomasti.
Aina kun hevonen on hieno niin ratsastaja näyttää ihan kamalalta perunasäkiltä.. :D argh!
Kiitos tuhannesti kaikille kuvaajille upeista kuvista! Ihanaa saada paljon hienoja kuvia :) Mitäs lukijat tykkäätte?
Äitienpäivänä oltiin alue-estekisoissa Keravalla. Ansku hyppäsi Breegolla 60cm ja minä menin 90cm. Danten kanssa hypättiin 100cm ja eka 110cm! Tälläkin kertaa herätyskello soi kukonlaulun aikaan klo 6:00, sillä Anskun luokka alkoi jo yhdeksältä ja paikalla piti olla ajoissa. Onneksi päivä oli aurinkoinen ja suhteellisen lämmin, joten n.10h kisapäivä sujui ihan mukavasti.
Anskun 60cm meni hienosti, Ansku muisti radan ja piti ohjat käsissä. Tuloksena puhdas rata ja 2. sija! Hienoa :) Sitten jouduttiin odottelemaan pari tuntia että 90cm alkoi. 90cm verkassa Brego oli tosi vahva ja löysä samaan aikaan. Ekat verkkahypyt oli aika laakoja ja huolimattomia. En saanut ratsastettua sitä takajaloille. Rataa ennen sain sitä kuitenkin vähän ryhtiin ja hypyt terävöityi kummasti. Radalla mentiikin sitten hirveää haipakkaa ensimmäiset 3 estettä, 2-3 esteen välissä en saanut pidätteitä läpi joten Breego otti puomin jaloilleen. Sen jälkeen rupes menemään avut perille ja loppuradan se suoritti tosi hienosti ja terävästi! Olin tosi tyytyväinen rataan vaikka puomi tulikin, se meni oppimisen piikkiin :)
Mun ilme on aika loistava :D
Dantte oli metrin verkassa tosi villi. Verryttelin ensin sileällä maneesissa, ravissa se oli ihan jees mutta laukassa ihan hillitön. Ulos esteverkkaan siirtyessä se oli ihan yhtä villi ja rynni esteille ja perse lensi. Onneksi minulla oli mukana ystäväni Milla joka osasi neuvoa minua hyvin miten saatiin Danttea paljon paljon paremmaksi ja kuulolle. Ne iänikuiset ulkoavut olis ihan hyvä muistaa itsekkin kun niistä aina valmennettaville huudan.. Uppista. Helpotti hevosen ratsastettavuutta kummasti. "Älä tee niinkuin minä teen vaan niin niinkuin minä sanon!" - pätee hyvin tähän :D
100cm rata meni sitten tosi hyvin! Olihan Dantte joo menossa mutta se oli kuitenkin kuulolla eikä rynninyt pahemmin esteille. Rataa oli kiva ratsastaa ja viimeiselle esteelle otin yhden askeleen liikaa kun olisi ollut parempi vaan antaa sujua, mutta tarkkakinttuisena Dantte keräsi jalkansa ja hyppäsi puhtaan radan :) Ihanaa hypätä rataesteitä hevosella joka on varovainen eikä rokota jokaisesta etäisyysvirheestäsi puomilla. Meidän aika riitti a.2.0 luokassa 11.sijaan, luokassa oli yli 40 lähtijää, joten saatiin ruusuke! :)
VAROITUS! Lopussa saattaa kuulua huutoa... :DD
110cm rataa kävellessä kyllä kieltämättä vähän perhosia lensi vatsassa. Taisin Millalle vähän uikuttaa että hui kun nämä ovat isoja... x) Milla käski pitää turvan kiinni ja totesi että nää on pieniä. No pieniltähän ne näyttääkin jälkeenpäin videolta katsottuna, rataa kävellessä vain hirvitti :D Hah! Rata oli muuten täysin sama mutta 110cm luokkaan sarja oli muutettu kolmoissarjaksi.
Verryteltiin Danttea tosi säästeliäästi ja nyt se toimi tosi hyvin ja kuuliaisesti, itse vain jäin nyppimään sitä liikaa ennen esteitä enkä antanut edetä.. Lopuksi sain paremman lähestymisen ilman turhaa nykimistä ja sillä fiiliksellä lähdettiin radalle. Dantte tuntui tosi hyvältä, keskittyneeltä eikä yhtään väsyneeltä. Rata meni muuten ihan superisti, mutta toisella esteellä kadotin etäisyyden ja jäin ratsastamaan takaperin vaikka olisi pitänyt vaan olla läsnä ja antaa Danten hypätä kaukaa. En luottanut siihen että se lähtisi niin kaukaa joten jäin hypystä sitten totaalisen jälkeen ja puomi putosi takajaloilla. Sen jälkeen tajusin että nyt hemmetti loppu se ohjista rykiminen että anna sen hevosen mennä! Loppurata sujuikin tosi hyvin ja Dantte hyppäsi superhienosti! 110cm korkeutena ei tuntunut meille yhtään vaikealta :)
Radat hypätty, kuvassa onnelliset ja väsyneet :)
Kisapäivä sujui siis oikein mukavasti ja saatiin lähteä hyvillä mielin kotiin. Tämän viikon Dantte onkin nyt kevyellä ja palautellaan sitä koska perjantaina lähdetään sitten Niinisaloon kenttäkisoihin! Odotan kisoja kuin kuuta nousevaa koska mulla on ikävä Niinisaloa kisapaikkana. Olen kilpaillut siellä viimeksi vuonna 2012 syksyllä Vaativassa B:ssä Loren kanssa. Niinisalo on mielipiteitä jakava kisapaikka, mutta itse koen että siellä on sellaista tietynlaista tunnelmaa. On ihan oma juttunsa pakata auto täyteen tavaraa ja lähteä viikonlopuksi reissuun Niinisalon kenttäkisoihin kuin päiväksi vaikka esim. Ypäjälle. Vaikka siellä usein sataakin ja on kylmä jne. jne. niin silti pidän jostain syystä Niinisalon kisoista :)
Vähän kyllä jännittää miten Dantte sopeutuu jabassa olemiseen ja kisapaikalla yöpymiseen, sen näkee sitten. Odotan innolla että nään pitkästä aikaa monia kenttäratsastuskavereita! Ypäjällä mun kisapäivä meni niin juostessa etten juuri kenenkään kanssa kerennyt ajan kanssa rupattelemaan. Niinisalossa on onneksi nyt vain yksi hevonen mukana ja 2 kisapäivää, joten enemmän aikaa jorista kavereiden kanssa ;)
Dantesta en ole saanut Keravalta kuvia, joten tässä Pilvin ottamia hienoja kuvia Ypäjän estekokeesta :) Kiitos Pilvi!
Viimeviikonlopun lauantaina aloitettiin kenttäkilpailukausi Ypäjällä! Brego starttasi harrasteen ja Dantella aloitettiin tutustumisluokasta. Lähtö oli aikainen, olimme pakanneet kaiken ja letittäneet hevoset valmiiksi edeltävänä iltana, toisinsanoen oltiin Elisan kanssa meillä klo 00:30... Ja herätys oli klo 3:00. Eipä siinä keretty kun reilu tunti torkahtaa, kun piti taas nousta ja lähteä kisoihin! Klo 4:00 sitten startattiin tallin pihasta heppojen kanssa kohti Ypäjää.
Paikalla oltiin ajoissa ja käytiin ilmoittautumassa. Otin Danten kouluverkkaan roimasti aikaa. Paljon kävelyä, ihmettelyä, maisemien katselua. Ei kiirettä. Pikkuhiljaa rupesin työskentelemään kevyessä ravissa ja laukkasin kevyessä istunnassa. Ravissa Dantte oli yllättävän cool mutta ekoissa laukoissa ei meinannut pysyä housuissaan. Oli ihana verrytellä rauhassa ilman kiirettä, ottaen monia välikäyntejä väliin, nollata kierrokset ja vaihtaa kuulumisa kenttäratsastuskavereiden kanssa. Danttekin rentoutui ja tuntui olevan ihan okei kymmenien hevosten seassa verryttelykentällä. Mitä nyt jännittyi välillä mutta sain sen aina rentoutumaan.
Jännittynyt ja selätön Dantte..
Vesileimattomat kuvat (c) Tiiti Talala
Kilpailukentälle siirtyessä valmistautumaan Dantte jännittyi uudelleen. Uusi kenttä, uudet hevoset, kouluaidat, hui. Koitin vaan pitää itseni coolina ja ratsastaa rennosti levollisella mielellä. Dantte liikkuu jännittyneenä tosi lyhyessä muodossa, ja sitä on lähes mahdoton vielä kisatilanteessa ratsastaa sieltä "ulos". Kotona me saadaan sitä jo aika hyvin pidemmälle kaulalle ja koko kroppaa rennommaksi, mutta kisoissa siihen on vielä matkaa. No onhan Dantte kuitenkin tosi kokematon varsinkin kouluaitojen sisällä, joten ei siltä nyt voi odottaakaan täyttä keskittymistä ja rentoutta, se on kuuma ja äkkipikainen luonne, ei mikään tasainen N-juna. Kotona se antaa sellaisia fiiliksiä koulua treenatessa että voin vain toivoa että joskus se voi suorittaa yhtä rennosti kisoissa!
Suoritus alkoi ihan lupaavasti, raviohjelma oli ehjä, mutta itse ratsastin koulupaperin mukaan radalle sisään pois keskihalkaisijalta ja ratsastin puolivuoltit ilman suoristusta joten niistä rokotettiin. Keskiravista tuli 7,5! Se oli tosi hyvä ja tasainen, Danten paras keskiravi kisoissa tähänmennessä. Raviohjelman jälkeen homma vähän plörähtikin käsiin kun Dantte jännittyi ja nosti väärän laukan ja sitten se hermostui siitä kun menikin "pieleen". Mutta olin tosi tosi ylpeä siitä että tämän jännittymisen jälkeen se osasi kuitenkin nollata ja rentoutua oikeaan laukkaan ja käveli hienosti ohjelman lopussa saaden käynnistä 6,5! Huikea parannus! Ensimmäisissä koulukisoissa kun ei kävelty askeltakaan :)
Koulukokeen jälkeen käytiin kiireenvilkkaan vaihtamassa estekamat ja kävin kävelemässä radan. Tosi helppo ja kiva esterata, ei mitään erikoista. Eikun verkan kautta radalle. Esteradasta mulla ei oo oikeen mitään kommentoitavaa muuta kuin että Bravo! Dantte oli super hyvä ratsastaa ja teki just niinkuin pyysin ja ratsastin :) Ihan mahtava hevonen!
Danten jälkeen tulikin jo kiire vaihtaa hevosia, eli Dantte traileriin syömään ja Brego pihalle koulukokeeseen. Luultiin että meillä on superkiire mutta verkkaan saavuttaessamme huomattin että mua ennen oli vielä ainakin yli 10 ratsukkoa, joten no panik. Brego oli heti alkuun tosi hyvän tuntuinen, kuuliainen, rento ja letkeä. Mutta sitten se yhtäkkiä ikäänkuin heräsi ja rupesi spookyilemaan ohi meneviä hevosia ja niin edelleen. Mentiin ristilaukkavaihtoja jokasella askeleella sivuslaidia pari kertaa pitkin verkkaa. Yhden kerran melkein mentiin yhden ratsukon niskaan, pahoittelin kovasti asiaa.. Häpesin silmät päästä :D Mutta onneksi sain Breegon taas relaamaan jotenkin ja lähdettiin ihan ok fiiliksin radalle.
Taas kerran alku oli lupaava, hyvä sisääntulo, raviohjelma oli hyvä ja ehjä, ensimmäisestä laukkaympyrästä rapsahti 7. Kerkesin jo sekunnin miettiä että hei, nytkö tää hevonen on tajunnut relata täällä aitojen sisällä. No, oikean laukan jälkeen Brego haluskin sitten vaan laukata. Ihme ja kumma sain pidettyä sen lisätyn ravin ajan ravissa, mutta ei me mitään lisättyä ravia päästy esittämään. Sitten koko vasen laukkaympyrä meni oikeaa laukkaa tarjotessa. Neljännellä yrityksellä nousi vasen laukka, kiitin siitä Breegoa paljon ja kehuin ääneen. Koitin saada sen taas rentoutumaan, mutta ei se enään rentoutunut. Sääli, alku oli niin lupaava mutta sitten jännitys voitti.
Yritän kyllä kaikkeni ratsastaa näitä hevosia radalla tehokkaasti mutta rauhallisesti ja koitan rentouttaa niitä. Mutta väkisinkin tässä miettii kun kilpailee kahdella hevosella ja ne molemmat jännittyvät todella paljon kouluradalla että mitä jos se vika vain onkin minussa. Teen jotain tiedostamatonta siellä radalla mikä saa hevoset kipsiin ja hermostumaan? En tiedä, mutta positiivista on että onhan molemmat hevoset kuitenkin parantaneet kisa kisalta :) Se on pääasia!
Koulukokeen jälkeen marssittiin tietenkin suoraan estekokeeseen. En vaivautunut kävelemään harrasteen rataa maasta vaan katsoin kentän laidalta muutamat suoritukset ja opettelin radan sitä kautta. Sitten vain verryttelyn kautta radalle. Brego teki myös ihan super radan, ei mitään moitittavaa :) Se oli innoissaan, skarppi ja terävä mutta täysin kuulolla! Tuli takas kun pyysin ja meni eteen kuin pyysin, juuri niinkuin pitääkin! Hieno Bleego!!
Suoritusten jälkeen Breegokin pääsi hetkeksi lepäämään, toisinkuin meikäläinen. Se oli vaatteiden vaihto ja kolmioleipä naamariin ja maastoratoja juoksemaan. Mulla oli 1,5h aikaa opetella harrasteen ja tuttarin maastoradat. Kävelin molempien luokkien radat kerran ja sitten kipitin jo takas trailerille hevosia hokittamaan Elisan kanssa.
Bregon maasto oli ekana, mutta Brego meni harrasteluokan lopussa ja Dantte tuttarin alussa, joten nähtiin parhaaksi laittaa molemmat hevoset samaan aikaan kuntoon, ettei vahingossakaan tulisi kiire. Elisa jäi sitten odottamaan Danten kanssa kun kävin hyppäämässä Breegolla harrasteen radan, siksi Bregon maastosta ei ole muuta videota kuin gopro-video.
Maastorata meni yllättävän hyvin Bregon kanssa. Ensimmäisillä esteillä sitä sai kyllä kannustaa ja ratsastaa loppuun asti, mutta sen jälkeen se lähti aika hyvin vetämään. Vesi tietty vähän jännitti ja mentiin sinne ravilla mutta ei pysähdystä. Rengasestettä se yllättäen jostain syystä kyyläsi todella paljon! Brego oli sitä mieltä että en muuten varmana mene, se miltein pysähtyi ja oli menossa ohi, kunnes karjasin muutaman ärräpään niin se tajusi että kannattaa vaan mennä sutjakasti yli niin pääsee helpommalla ;) Vähän kyllä hävetti toi mun sponttaani kiroaminen, ei todellakaan ole urheilijamaista käytöstä ja ensimmäinen kerta ikinä kun multa pääsee kirosana maastoradalla.. Se vaan tuli jostain ku piti vähän karjasta että päästiin yli :'D hups.
Niinpä päästiin ilman estevirheitä maaliin! Olin unohtanut laittaa kellon päälle ja huomasin sen vasta puolessa välissä rataa joten päätin humpsutella sellasta mukavan reipasta laukkaa mikä minusta tuntui harrasteen temmolta ja tultiin 2 sekkaa vaille ihanneajasta maaliin! Aika hyvin on tarrautunut tonne selkärankaan noi maastoratanopeudet tässä vuosien saatossa :)
Bregon maastokokeen jälkeen olikin hyvin aikaa Danten maastostarttiin joten pystyin hyvin loppuverryttelemään ja kävelyttämään Breegon ennen Danttea. Hoidettiin jalat kylmäsavella ja Brego pääsi traileriin syömään ja lepäämään. Sitten hyppäsin Danten selkään ja eikun verkkaan, Täytyy sanoa että tässä vaiheessa rupesi jo oikeasti jalkoja painamaan ja väsyttämään. Mietin verryttelyssä kevennellessäni että mitenhän tulen maastoradan jaksamaan. Leikattu jalkani ei onneksi oireillut koko päivänä, mikä on erittäin hyvä merkki :)
Verryttelyssä Dantessa ei ollut väsymyksen merkkiäkään. Laukkaa mentiin hirveää haipakkaa ja kerrankin saatoin antaa Danten edetä niin lujaa kuin lystää ja yhtäkkiä mentiikiin jo hirveetä rallia pitkin juhlakenttää ja oli pakko ottaa ohjusta vähän hallintaan muiden kilpailijoiden turvallisuuden vuoksi :D Esteillä Dantte oli tavallinen rohkea innokas itsensä. Lähdin ihan hyvällä fiiliksellä maastokokeeseen.
Lähtökarsinasta lähtiessä Dantte olisi halunnut lähteä ihan täysiä eikä millään meinannut hyväksyä että mua pitää kuunnella. Kolmella ensimmäisellä esteellä sain tosissaan ratsastaa kaikilla taidoillani ettei menty ohi. Dantte loikki ylös ja sivuille ja joka suuntaan aina 10m ennen estettä. Muutamalle esteelle oli pakko käyttää vielä raippaa koska vielä viimeisessä askeleessa mulla oli sellainen olo että se voi livahtaa tästä ohi. Kolmannen esteen jälkeen Dantte tajusi idean eikä enään tarvinnut juurikaan varmistella. Täys työ siellä selässä täytyi tehdä, että sen hevosen sai pidettyä a) reitillä b) hallinnassa. Niin paljon intoa, energiaa ja pitkää jalkaa samassa hevosessa että se ei tiedä miten päin sen pitäsi mennä :D
Niinpä pidin koko radan Danten aika ylikontrollissa jonka takia meille tuli jonkin verran yliaikaa. Pari kertaa päästin sen etenemään ja siitä tuli niin vahva että mulla meni seuraavat 100m saada se edes jotenkin kuulolle. Enkä halua opettaa sitä siihen että se saa viedä ratsastajaa maastoradalla kuin märkää rättiä, joten mielummin rauhassa ja yliaikaa kuin vaarallisen lujaa ilman jarruja. Siispä saavuttiin maaliin ilman estevirheitä muutamien yliaikavirheiden kanssa!
Olin ihan superiloinen ja tyytyväinen molempiin hevosiin! Ekat kenttäkisat ja puhtailla maastoilla maaliin, ihan huikeeta! Ja molemmat teki myös erinomaset puhtaat estekokeet! Koulukokeissa on vielä paljon hiottavaa, meillä jokaisella. Mun täytyy yrittää tarkastella itseäni ja omaa ratsastusta onko mussa jokin vaikuttava tekijä mikä saa hevoset jännittymään radalla ja hepat tarvii vaan sitä hyvää kokemusta ja rutiinia. Ja tietysti treeniä kotona.
Sunnuntaina me mennään Keravalle alue-estekisoihin, Ansku menee Breegolla 60cm ja mä meen sillä 90cm. Ja Dantte hyppää 100cm ja 110cm :) Sitten onkin Niinisalon kenttikset mihin lähdetään vain Danten kanssa ja sitten on vähän taukoa kisoista. Päätin mennä Dantella toukokuussa nyt aika tiheeseen kisoja koska kesällä kisatarjonta on todella heikkoa ja hiljaista... Joten täytyy nyt käydä nämä Toukokuun kisat läpi mitä on tarjolla!
Kiitos tuhannesti ihanilla kuvaajille! Kerrankin sain paljon kuvia kisoista, ihanaa :)