Etusivu           Roosa           Amorodio d'Acheronte           Colorado

Keravan CNC1*

perjantai 24. elokuuta 2012

TÄYSIII! (c) Emmi Eskelinen
  Noniin, "hieman" viiveellä kerron teille vihdoin ja viimein Keravan kenttäkisoista, jotka oli siis 11-12.8. Niinkuin olette luultavasti lukeneet, yritin ensimmäistä kertaa CNC1* Keravalla kesäkuussa Nuorten Suomenmestaruuksissa. Jouduttiin keskeyttämään hajonneen martingaalin takia, joka ärsytti aivan suunnattomasti. Tämän jälkeen kävin heinäkuussa hyppäämässä Niinisalossa helpon, jotta saataisiin vähän kivaa ja helppoa fiilistä maastoon.

12.8 odotti sitten uusi yritys startata vaativaa. Koulukoe meni ihan hyvin, ei tullu mitään rikkeitä, ja suoritus oli tasainen ja siisti. Saatiin tosi hyvät prosentit, 66% ja rapiat^^ Olin pisteistä todella yllättynyt, sillä mielestäni Lore oli hieman löysä ja selätön radan ajan. Mutta hyvä tietää, että kun saadaan hevonen vielä terävemmäksi ja selkä mukaan niin pisteet voi olla ihan huiput!! Saatiin paljon kaseja, mm. väistöistä, jotka oli vielä viimekaudella ja talvella todella todella vaikeita meille! Nyt ne sujuu kuin vettä vaan :) myös alku ja lopputervehdykset olivat 8, ja joistakin laukkaosuuksista tuli pari kasia. Ei tässä voi olla muutakuin tyytyväinen!! Eli koulukokeen jälkeen oltiin sijalla 4.

Leivonmäentien ylitys (c) Emmi Eskelinen
Estekoe ei sitten mennytkään niin hyvin. Rata oli lähes samanalinen kuin nuorten SM:eissä, paitsi että siihen oli lisätty 2 estettä mukaan. Heti ensimmäisen esteen jälkeen oli suhteutettu linja okserille. Ja sitten oli lisätty yhteen väliin trippeli. Meillä tuli 2 puomia alas. Toiselle oli lähestyminen tiukasta kaarteesta, jossa Lore ei vaan pysynyt kasassa, se vähän vastusteli pidätteitä joten puomi tipahti etujaloilla alas. Toinen pudotus tuli viimeiseltä esteeltä, kun otin pidätteen kaarteessa ja hevonen olikin liikaa taakse siitä, joten jouduin ratsastamaan eteen pienellä paineella ja puomi kolahti ihan kunnolla alas etujaloilla. Vaikka molemmilla esteillä ponnistuspaikat olivat hyvät, mutta näin tarkka se Lore on :D En saa tehdä _mitään_ virheitä että puomit pysyvät ylhäällä. Mutta ainakin tässä oppii ratsastamaan jossei muuta!! Lisäksi sain vielä 3 aikavirhettä, joten estekokeen jälkeen tuli -11vp. Tipuimme sijoilta ja olimme ennen maastokoetta sijalla 8.

Tässä välissä vein Loren kotitallille lepäämään, meidän tallille ajaa Keravan ratsastuskoululta n. 20min. Sitten kun Lore jäi tallille käytiin Elisan kanssa syömässä ja tankkaamassa ja kävelemässä maastorata vielä kertaalleen. Olin edeltävänä päivänä käynyt kävelemässä sen 2 kertaan kun lauantaina oli jo alueluokat ja SM-luokkien 2 ensimmäistä osakoetta. Tämän jälkeen haettiin Lore takaisin ja ajeltiin kisapaikalle maastokoetta varten.

Maastokoe oli vaikea, mielestäni vaikeampi kuin SM-rata kesäkuussa. Se oli todellakin rakennettu loppukauden radaksi, ja tehtävää riitti. Vesitehtävät oli tällä kertaa tosi haastavat, ja tällä kertaa oli myös coff-in mukana,  vielä niin, että sitä ennen oli se meille kohtalokas kapea tynnyri, ja siitä 90 asteen mutka coff-inille. Ei morjens, olin ihan kauhuissani :D Hoin kaikille että jos tästä selviän maaliin olen voittaja!

(c) Emmi Eskelinen
No ei aikaakaan kun olin verryttelemässä. Lore tuntui tosi pirteältä ja iloiselta. Koitin säästellä sitä ja lämmittelin sitä rauhallisissa askel-lajeissa huolellisesti. Sitten oltin vain muutaman hypyn ja 5min ennen starttia pari reipasta laukkapätkää että hengitys aukeaisi. Sitten vain odoteltiin.

Lähtökarsinaan päästessä Lore puhkui intoa ja mulle tuli jotenkin luottavainen olo, että hyvin tää menee! Vaikka olin jännittänyt koko päivän ja verryttelyn vaikeaa maastokoetta. Sää oli tälläkertaa hyvä, aurinko paistoi muttei ollut liian kuuma. Pohja oli hyvä, joten kaikki olosuhteet olivat nyt suotuisat yrttää uudestaan vaativaa.

(c) Emmi Eskelinen
 Lore ampaisi innolla matkaan ja koko alkurata meni kuin siivillä. Ei epäilystä missään, Se eteni todella reipasta tahtia eikä sitä tarvinnut yhtään käskeä eteen. Ensimmäistä vesitehtävää lähestyttäessä mua jännitti ihan pirusti. Kyseessä oli iso alashyppy, ja siitä 5 laukkaa kapealle kannolle, joka oli pienellä saarella keskellä vettä. Ja se kanto oli ISO! Sama este oli 2*, mutta heillä oli isompi alashyppy sitä ennen ja paljon lähempänä.

Kuinka ollakkaan Lore suoritti tehtävän esimerkillisesti! Ihan huikeeta! Taisin kiljaista esteen päällä onnesta ja hetkeksi jäin fiilistelemään, sitten taas tajusin että huppistakeikkaa tässä on vielä yli puolet radasta jäljellä :D Loppurata meni ihan käsittämättömän hyvin. Lore oli tehtävien tasalla eikä mikään tuottanut ongelmia! Ei edes se pirullisen kapea tynnyri ja coff-in. Karjuin kyllä sillä coff-inillä, kun Lore vähän jännitti, mutta ei se varmaan olis ollu tarpeen, kuhan se oli mun omaa henkistä varmistelua :D hah!


Tässä kuvasarja siitä ensimmäiseltä vesitehtävältä (c) Fotomedia.fi
Ja niin minun iso ruuna kiiti maaliin puhtaasti ja vielä ajassa!!! Olin aivan fiilareissa. Maastorata oli niin hieno, ja oli niin hieno fiilis kun kaverit oli kannustamassa kurkku suorana radalla!! En ikinä olisi uskonut että kisaisin joku päivä CNC1* tasolla, ja vielä näin hyvällä tuloksella. Olin onneni kukkuloilla, mun hevonen on kansallisen tason 1* kenttähevonen!! Yhdessä ollaan aloitettu tää laji ja yhdessä noustu tälle tasolle! Ihan huikeeta :)

No, Elisa, Aada ja Emmi tuli sitten verkka-alueelle onnesta soikeana ja kertoi että sijoituttiin luokassa kolmanneksi! Olin ihan ihmeissäni. Moni oli ottanut este- ja aikavirheitä maastossa, joten kivuttiin takas sijoille. Ihan mieletöntä! Hymyilin kuin hangon keksi kun käveltiin takas trailereille. Kaikki ystävät ja tuttavat tuli onnittelemaan ja mulla oli niiin hyvä fiilis. Oltiin Loren kanssa ylitetty itsemme. Toimittajakin tuli haastattelemaan pari sanaa ja meistä löytyikin iso kuva paikallislehdestä maanantaina. Ja se oli vielä hieno kuva! Voin yrittää skannata sen tänne blogiin jos sais ton skannerin toimimaan..

Ja tässä toiselta vesitehtävältä, keskityyneenä seuraavalles esteelle!
Siinä sitten hoideltiin Lorea rauhassa pois ja minä sain kipittää jalan palkintojenjakoon hakemaan valkoista ruusukettani. Se oli ihan huippufiilis. Näitä hetkiä varten jaksaa treenata ja uskoa tulevaan vaikeinakin hetkinä. Kun mikään ei onnistu tai kaikki tuntuu niin pirun vaikealta, pitää vaan yrittää ja uskoa että se kannattaa.

Nyt on siis yksi hyvä kenttäkilpailu takana, ja jäljellä tällä kaudella on enään Kangasala ja Niinisalo, joissa olisi tarkoitus myös mennä sitä CNC1*. Kangasala onkin jo nyt sunnuntaina, hieman jännittää että minkälainen maastorata sieltä tulee vastaan, kun siellä oli viimevuonna jo todella, todella vaikea Helppo! Noh, sen näkee sitten sunnuntaina :) Adios!

Ainiin, tässä pätkä meidän maastoradalta!



Lore suihkussa maastokokeen jälkeen :D (c) Emmi Eskelinen

Loma tuli, loma meni

torstai 16. elokuuta 2012

Jooh, näinhän siinä kävi. Täällä taas istutaan koulun penkillä. Kesäloma meni ihan hujauksessa ja tuntuu etten kerennyt tekemään yhtään mitään. Heinäkuu meni aika kiireisessä meiningissä ja koitin saada kesästä kaiken irti mitä kerkesin, joten siksi en ole tänne blogiin oikeen kirjoitellut. Sori, taas.

Lore voi hyvin, ei olla hirveesti kierretty kisoja kun mun rahatilanne on todella kehno. Mennään sinne minne on varaa mennä. Jouduin jättämään mm. Lapinlahden kisat väliin, kun jo matka- ja majoituskuluihin menisi useita satoja euroja, puhumattakaan kisamaksuista..
Oltiin 14-15.7 Niinisalossa kisoissa. Tarkoitus oli mennä 1*, mutta me ei päästykkään treenaamaan sinne ennen kisoja, joten en viitsinyt kaivaa verta nenästä ja mennä ilman reeniä sitä, joten meninkin sitten helpon. Niinisalossa on aika erikoiset vesitehtävät vaativassa, ja järvi on muutenkin aika jännä käsite Lorelle, joten varsinkin epäonnistuneiden SM-kisojen jälkeen en halunnut toista mahdollisesti huonoa kokemusta perään :)


Kisat meni ihan penkin alle koulu- ja estekokeen osalta. Huono varuste-epäonni jatkui ja juuri ennen koulustarttia turpahihna katkesi. En ymmärrä!! Tarkistettiin vielä kaikki varusteet huolella Millan kanssa niitä putsatessamme, eikä niissä ollut mitään vikaa! Mutta sieltä oli joku sauma ratkennut välistä ja koko turparemmi petti. Ei sitten keretty vaihtaa suitsia kun olin jo kiertämässä rataa joten tein koulukokeen rikkinäisillä suitsilla. Siitä voikin arvata ettei se mennyt kauheen hyvin. Lore otti ihan hirveesti kipinää löysästä ja heiluvasta turpahihnasta, joten rata oli täynnä rikkeitä ja tuntuma oli tosi epätasainen. Huokaus ja pettymys.

Estekokeessa Lore oli tosi väsynyt ja ratsastaja oli myös ihan jossain muualla, 2 puomia alas, toinen oli mun virhe, ryssin täysin lähestymisen sarjalle, ja toinen tuli vikalta esteeltä, Lore ei vaan nostanut tarpeeksi terävästi kinttujaan.

Maastokoe onneksi meni sitten tosi hyvin ja hyvällä fiiliksellä. Oli kiva huomata ettei Lorella ollu jääny mitään hampaankoloon Keravalta, vaan tukka putkella se meni innoissaan Niinisalon metsissä virheettömällä suorituksella :) JEA! Sitä me tultiinkin hakemaan, hyvää ja helppoa maastorataa epäonnistumisen jälkeen. Reissussa oli muuten ihan älyttömän hauskaa. Jutut välillä oli tosi levottomia ja naurua riitti! Milla oli ihan paras matkaseuralainen ja groomi.


Ollaan paljon treenailtu kotona ja koulutyöskentely vaan kehittyy ja kehittyy. Tuntuu että ollaan menty taas harppaus eteenpäin, ja jos saatas meno näyttämään samalta kouluradalla kuin kotona, pisteet olisi varmasti tosi hyviä! Mutta siihen on vielä matkaa :)

Käytiin myös Niinisalossa treenaamassa 1.8 keskiviikkona. Halusin käydä harjottelemassa noita 1* tehtäviä siellä. Yllätykseksi Lore meni ihan superhyvin!  Yritin tässä kirjottaa että miten ne meni mutta tää blogger heittää sen tekstikohdan siansaksaksi... että jää nyt sitten kertomatta :D Mitä hemmettiä! Mut kaikki meni hyvin ja silleen, saatiin paljon varmuutta tulevaa Keravan CNC1* kisaa varten.

Tää nyt oli tämmönen välipäivitys, oltiin myös 11-12.8 Keravalla yrittämässä uudestaan CNC1*. Niistä mä tulinkin tänne blogiin kirjoittamaan, mutta ajattelin aluksi kertoa mitä kaikkea tässä välissä ollaan tehty! Seuraavassa postauksessa kerron Keravan kisoista kuvineen ja videoineen ;)

Tässä pätkä Niinisalon maastokokeesta, otin videon facebookista, en tiedä näkyykö. Laitoin kyllä sen asetuksista julkiseksi, toivottavasti toimii!

Onnistumisia ja epäonnea SM:eissä.

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Taitaa olla taas suuret pahoittelut paikallaan, siitä etten ole päivittänyt taas pitkään aikaan... Anteeksi :/ Väkisinkin mietin kannattaako mun tätä bloggaamista jatkaa kun en pysty vakituisesti päivittämään. No, saa nähdä.

Nyt yön pikkutunteina kun en saa unta, ja päässä pyörii niin paljon ajatuksia, ajattelin tulla kirjoittamaan nyt niistä SM-kisoista tänne. Kisat oli ihan mahtava kokemus, koettiin vklp:n aikana tunteita laidasta laitaan. Ilon ja onnistumisen tunteita, suuria pettymyksen tunteita ja muutamat kyyneleetkin.

Varautukaa nyt mun blogihistorian pisimpään ja tarkimpaan kisakertomukseen ikinä! Kuulin, että ht-netissä oltiin hirveesti pohdittu mitä meille oli maastossa käynyt ja miksi. Tässä nyt siis minun versioni koko kisoista, olkaa hyvät!

Lauantaina oli koulu- ja estekoe. Lore oli aika jännittynyt verryttelyssä enkä millään meinannut saada selkää ylös ja hevosta rehellisesti avuille. Meinasin itse myös ruveta panikoimaan pitkästä aikaa suuren jännityksen johdosta. Mieleen tulvi samoja tuntemuksia mitä koin viime kaudella joka kisan koulukokeessa. "Ei tästä tule mitään, kaikki menee pieleen, tää on ihan kamalaa, miksi yrittää..". Onneksi tukipilarini Janette ja Marjo ottivat "ohjat käteen" ja pistivät mut töihin ja keskittymään. Meno parani ja sitten pitikin jo lähteä valmistautumaan. Jännitys oli suuri, sillä verkka ei mennyt ihan putkeen ja kuitenkin kyseessä oli SM-kisat.



Päästessäni kouluaitojen sisään Lore ryhdistäytyi. Ihankuin se olisi TAAS tiennyt että nyt on tosi kyseessä! Puhuin sille rataa kiertäessä, että nyt näytetään mitä me osataan!  Ja niinhän me näytettiin!! Lore teki hienon kouluradan. Se oli kyllä turhan vahva ja jännittynyt, mutta kuitenkin kuuliainen ja nöyrä, keskittynyt. Silti onnituin taas vaihtamaan laukan yhdessä kohtaa... Laukkarike oli ihan täysin kuskin moka, kun jäin vaan matkustelemaan. Myönnettäköön, etten ollut rataan kovin tyytyväinen sieltä poistuessa. Rike harmitti hirveästi, se oli taas niin typerä ja turha virhe!! Muuten olin kyllä tyytyväinen, ja taisi tuomaritkin tykätä!

Saatiin ohjelmasta 64,35%!! Oltiin koko luokassa 2. sijalla ja SM:eissä ekana koulun jälkeen!! WTF?! Mitä täällä tapahtuu?! Muistan kun viimekaudella se koulu oli niin ylitsepääsemättömän vaikeaa ja miltein aina oltiin tuloslistojen hännillä koulukokeen jälkeen. Tämä siis jo oli itsessään voitto meille! Selkeesti ollaan menossa oikeaan suuntaan ja kehitystä on tapahtunut.


Mun kamerasta loppui muistikortin tila, niin jäi laukkaosuus kuvaamatta, harmi :/

Estekokeeseen siirtyessä en siis tiennyt koulutuloksia, enkä halunnut tietää. Kävelimme radan valmentajani Marjon kanssa tarkasti. Halusin onnistua, halusin puhtaan radan, sillä emme olleet saaneet pitkään aikaan puhdasta rataa Loren kanssa. Sitten vaan verkkaan ja koitettiin saada Lorea hereille tekemällä hyppyjen jälkeen pysähdyksiä ja siirtymisiä. Siitä sitten radalle mars ja onnenpotku perseelle! Estekokeen korkeus oli siis 115cm. Kyllä, en ole ikinä hypännyt kys. korkeutta estekisoissa. Ollaan menty vaan 110cm eikä yhtäkään puhtaasti.


hyvin nousee, vaikka tulikin ihan pohjaan!


ja viimenen este puhtaasti!!
En muista milloin viimeksi olisin ollut NIIN keskittynyt kuin tällä kyseisellä esteradalla. Ratsastin niin tarkasti kuin vaan suinkin pystyin ja toivon sen riittävän. Lorekin skarppasi ihan uskomattoman hyvin ja sieltä se tuli, puhdas rata!!!! Ensimmäinen 115cm, ensimmäinen 1* ja puhdas estekoe! JEA!! Ikäväkyllä olin liian hidas ja sain sitten 5 aikavirhettä.. Mutta se ei mieltä latistanut paljoa, kun olin niin onnellinen siitä ettei yhtäkään puomia pudonnut. Hieno Lore<3 Aikavirheiden takia sitten tipahdettiin hopealle väliaikatuloksissa.



Olin ihan uskomattoman onnellinen näiden 2 osakokeen tuloksista. Lore ylitti odotukseni, ylitin itse odotukseni. Jo näiden 2 osakokeen onnistumiset on jo suuri saavutus meille :)

Sitten koitti sunnuntai. Sääennusteet olivat järkyttävät. 98% vettä ja ukkosmyrsky. Niimpä niin, aivan ihanteelliset olosuhteet startata ensimmäinen 1*. Maastorata oli jo tarpeeksi haastava, koska se oli SM-rata. Vielä siihen päälle kaatosade vaakatasossa ja liukas pohja, siinähän sitä oltiin. Kisajärjestäjä päätti kuitenkin pitää maastokokeet normaalisti, joten ei auttanut kun mennä.

 Näistä kuvista käy aika hyvin ilmi, kuinka paljon sitä vettä tuli.. (c) Emmi Eskelinen

Lore oli verkassa hyvä, pirteä ja keskittynyt. Se osasi itse varoa liukasta pohjaa ja oli hyvin tasapainossa. Fiilis oli ihan hyvä vaikka sää oli suoraan sanottuna aivan perseestä. Verkka sujui hyvin, ja siirryin valmistautumaan ja Marjo lähti kävelemään lähemmäs maastorataa nähdäkseen mahdollisimman paljon. Saadessamme käskyn ratsasta, Lore nousi tyypillisesti taas takajaloilleen ja ampaisi siitä matkaan. Se on muuten huvittavaa, että se on omaksunut tollaisen oman lähtötyylin.. Luuleekohan se saavansa paremmin vauhtia kun se lähtee takajaloiltaan... :D

Koko alkurata meni mielettömän hyvin, vaikka vettä tuli ihan jumalattoman paljon juuri mun suorituksen aikana! En nähnyt hyvin eteeni, sillä tunne oli kuin olisin työntänyt kasvot suihkun alle. Jouduin välillä irroittamaan toisen käden ohjista ja pyyhkimään silmiäni nähdäkseni jotain!! Ensimmäiset 8 estettä meni hyvin ja ilman ongelmia, sitten lähestyttiin vedelle, Lore yllättäen kyyläsi vettä (se näytti varmasti erillaiselta kun siihen satoi vettä kaatamalla) ja hidasti todella paljon. Videolta se ei juurikaan näy niin radikaalisti, mutta sain toden teolla puskea sen veteen, ja vauhti jäi liian hitaaksi, sillä edessä oli ylöshyppy-innari vedestä pois. Ryssin sitten lähestymisen ihan totaalisesti ja Lore tuli sen yhdellä askeleella ylös ja etjalat otti osumaa tukkiin...



(c) Emmi Eskelinen
Hypystä selvittyämme kiitin hevosta paljon ja tsemppasin sitä jatkamaan. Kaikki tuntui olevan vielä ihan ok, vaikka kyseisessä rytäkässä meidän martingaali hajosi. En kuitenkaan huomannut sitä vaan jatkoin rataa. Tuntuma tuntui kyllä vähän oudolta, mutta Lore innokkaasti ja rehellisesti hyppäsi seuraavat esteet ja vaativan ylämäki-tehtävänkin, missä hypättiin 4 estettä sarjana. Tämän jälkeen huomasin että jarrut oli ihan hukassa ja tuntuma todella huono. Taistelijana ja keskittyneenä kuitenkin suuntasin aina seuraavalle ja seuraavalle esteelle. Kiltisti Lore hyppäsi kaikki kunnes tuli kapea tynnyrieste alamäkeen. Siinä se ohjaus sitten petti ja pyyhkästiin siitä ohi. Lore ei tullut alamäessä kiinni kun se sai nostettua päätä liikaa ylös martingaalin hajoamisen takia. Tuntuma oli epätasainen ja siksi se pääsi ohi. Olin ihan ihmeissäni, en vieläkään tajunnut martingaalin olevan hajalla.

Suutahdin hevoselle ja lähestyin tynnyrille uudestaan. Tällä kertaa pääsimme yli mutta Lore meni seuraavastakin esteestä ohi joka oli 4 askeleen päässä tynnyrin jälkeen. Olin aivan ihmeissäni. Karjuen lähestyin taas uudestaan tälle kapealle laatikko esteelle ja siitäkin päästiin sitten yli. Tässä äskeisessä tilanteessa hevonen tuntui olevan ihan "tiltissä" ja hämillään itsekkin tapahtuneesta. Tämän jälkeen se sai kuitenkin itseluottamuksen takaisin ja jatkoi hienosti seuraavat 5 estettä. Oltiin jo melkein loppusuoralla ja lähestyin tokavikaa estettä, isoa trakehneria joka oli rakennettu peltojen välisen ojan päälle. Katsahdin kelloa, ja siinä sitten huomasin sen. Martingaali roikkui pitkin pituuttaan hevosen etujalkojen välissä. Tämän huomattuani otin hevosen raviin ja keskeytin välittömästi.


(c) Emmi Eskelinen
Luulin tässä vaiheessa vielä että martingaali oli juuri hajonnut. En tiennyt sen olleen auki miltein koko radan ajan!! Valmentajani juoksi irroittamaan martingaalin ja siirryin siitä sitten loppuverkkaamaan hevosta. Pettymys oli suuri. Olin niin vihainen, surullinen. Ainoa tavoitteeni oli päästä maaliin, enkä päässyt. Epäonnistuminen tuntui vielä pahemmalta sen takia, että lauantai oli mennyt niin hyvin ja olin mitallissa kiinni.


Heh, tukijoukot hengessä mukana.. :D

Kun me tultiin Loren kanssa traikkualueelle ja tukijoukkoni tulivat paikalle, sain kuulla martingaalin olleen auki koko radan. Olin ihan kauhuissani, mikä tuuri meillä oli ettei se jäänyt mihinkään esteeseen kiinni. Siitä olisi tullut pahaa jälkeä.. Olin vihainen itselleni, etten huomannut martingaalin hajoamista ajoissa. Mutta samalla tajusin että ohimenot johtui juurikin siitä, että en saanut pidätteitä läpi ja tasaista tuntumaa lähestyttäessä kapeille esteille, ja vielä alamäkeen. 1+1=2. Asiat alkoi seljetä eikä ne ohimenot niinkään enään harmittaneet, vaan itse martingaalin hajoaminen.






Elisa talutti Lorea pitkään maneesissa, sillä aikaa me käytiin syömässä buffetissa Marjon, mun vanhempien ja kavereiden kanssa. Käytiin vähän tapahtunutta läpi ja sain paljon tsemppejä kaikilta. Ei se maailma siihen kaadu, vaikka se siltä silloin tuntuikin. Kieltämättä kyllä silloin oli itkussa pidättelemistä. Ennenkuin laitettiin heppa koppiin, juttelin vielä kavereiden kanssa maneesissa ja kerroin tapahtuneesta. Toimittajakin tuli jututtamaan hevosurheilua ja keski-uusimaata varten. Lehdessä kyllä luki virheellisesti, että olisin estekokeessa ottanut yhden puomin alas ja olisin muka voittanut SM-kultaa viimevuonna, faktat hallussa ja sitärataa! 

Onnittelin mitallisteja ja kävin hurraamassa heille palkintojenjaossa. Olin aidosti onnellinen heidän puolestaan, he kyllä ovat ehdottomasti mitallinsa ansainneet :) Mutta olisi se mitalli tännekkin kelvannut ;>

Tästä syystä en heti tullut kisoista kirjoittamaan, sillä olen tässä parin viikon aikana selvitellyt vähän fiiliksiä näistä, ja oon ollut muutenkin todella kiireinen. Mulle kun tää blogin kirjottaminen ei oo ihan läpihuutojuttu. Tarviin siihen oman rauhan ja ajatukset kasaan :) Huh, tulipa tästä kauhia stoori, hatunnosto teille jotka luitte kokonaan!

Kiitos ihan tajuttomasti mun valmentajalle Marjo Pajulahti-Kiiskiselle! Marjo oli mun tukena koko kisojen ajan ja on valmentanut mua jo monia vuosia! Kiitos myös Janetelle, joka on auttanut mua paljon koulutyöskentelyssä, kun mulla ei ole ollut varaa käydä kouluvalmennuksissa. Kiitos mun ihanille ystäville ja supergroomi Elisalle, että te kaikki jaksoitte katsella mun kiukuttelua jännityksissäni (anteeks :< ) Kiitos myös hurjasti kuvista Emmille ja Heidille!!

Ja pakko vielä taas miljoonannen kerran hehkuttaa, että kyllä toi hevonen on vaan ihan yks miljoonasta. Se antoi noissa kisoissa 100% kaikkensa!!! Oon kyllä onnenmyyrä kun tämmösen helmen omistan<3

Niin, no, mutta tällä kertaa kävi näin, aina ei voi onnistua. Mutta hirveän suuri kokemus takana ja niinkuin Marjo mulle sanoi:

Eikun leuka rintaan ja kohti uusia kisoja, ylämäkeen!!

Mietiskelyjä

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Heipparallaa, tulin tänne vielä kirjoittelemaan lyhyesti ennen viikonloppua.
Ensinnäkin kiitos paljon ihanista kommenteista! Ne tsemppaa ihan sikana muutenkin olen saanut paljon kannustusta ja positiivisia viestejä ihmisiltä koskien SM-kisoja. Ihanaa huomata että ihmiset on hengessä mukana ja aidosti kannustaa :)

Meillä oli keskiviikkona vikat estetreenit Marjon kanssa. Ne meni tosi hyvin, tehtiin paljon tehtäviä jotta saatiin Lore kuuliaiseksi ja takaosan päälle. Verkattiin mm. puomien kanssa pystyllä ja jouduin aina heti pystyn jälkeen ottamaan seis. Hevonen parani ratsastettavuudeltaan ja hypyiltyään huomattavasti tämän harjoituksen myötä!!

Me molemmat ollaan oltu viimeaikoina vähän liikaa maastovaihteella.... :D Lore on ollut pitkä ja varomaton, ja minä oon vaan humputtanu menemään esteratoja perse irti penkistä ja pitkällä hevosella. Onneksi saatiin korjattua tätä melko paljon tällä valmennuskerralla. Marjo pisti meijät takasin ruotuun! ;D

Torstaina piti olla vika koulureeni, mutta kuinka sitten taas kävikään...
Lore oli polkassut oej kengän irti laitumella. Voi että mua kiukutti!!! Niin paljon!!!!
Se oli juuri ympärikengitetty maanantaina... Lore on niin herkkä kavioistaan, ettei sitä voi liikuttaa jos siltä puuttuu kenkä. Niimpä jäi sitten viimeistelytreenit tekemättä, hienoa!!

Sain kengittäjän onneksi tulemaan tänään illasta, niin sen jälkeen kerkee vähän ratsastaa, mut ei nyt tietenkään enään mitään kunnon treeniä voi tehdä kun on rankka vklp tulossa :( Kyllä harmittaa..

Näiden miljoonien vastoinkäymisten jälkeen mulla ei ole suurempia odotuksia näistä kisoista... Harmittaa että jos asiat olisivat menneet paremmin ja olisimme päässeet treenaamaan ja kisaamaan suunnitelmien mukaan mahdollisuudet olisivat täysin erillaiset.
Mutta ei sille voi mitään, sellaista se elämä on :) Lähden nyt kisoihin sillä fiiliksellä että yritän ratsastaa mahd. hyvin ja tehdä parhaani Loren kanssa. Toivottavasti Lorekin olisi yritteliäällä tuulella ;) Katsotaan kuinka pitkälle se riittää :)


Koulustartti meill on 12 aikoihin ja sen jälkeen heti esteet. Maastokoe on joskus 13 aikoihin sunnuntaina. Ihan mukaviin aikoihin siis, ei tarvitse herätä aamuyöstä kisoihin ;D Toivotaan ettei sunnuntaina sataisi! Huh, eikai tässä muuta.....

PITÄKÄÄ PEUKKUJA!

Junnu SM 2011 (c) Meri Kuha

SM:it täältä tullaan!

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Noniin. Nyt on kuva- ja videopainotteinen postaus. Oltiin 2 kertaa treenaamassa Keravalla Simon valmennuksessa. Treenattiin helpon-2* esteitä ja tehtäviä. Täytyy kyllä sanoa että Lore on ihan uskomaton. Kaiken se teki suurella innolla ja keskittymisellä paitsi.... 

APUVAAA - sanoo Löre!

 ... Hauta.Voi jumaleissön. Ihanko tosi? Lore on hypännyt ja nähnyt miljoona hautaa (okei ei ehkä niin montaa), mutta keravan coff-inin hauta nyt oli jostain syystä aivan liian järkyttävä. Siellä selkeesti saatto piileskellä jonkin sortin vihreä mies, tai sitten sapelihammastiikeri tai jopa krokotiili! Lore teki pari kertaa 180 käännökset ja yritti lähteä totaali-livohkaan. Apinanraivolla sitten sain kuin sainkin sen siitä yli ja hypättiin sitä niin kauan että hevonen ylitti haudan rennosti sitä jännittämttä.

 

Seuraavalla kerralla kun tultiin treeneihin, SAMA JUTTU! Vaikka edellisellä kerralla hauta oltiin käyty jo "läpi", niin herra veti taas täyskäännökset. Siinä vaiheessa meikäläinen pikkase suutahti kun ukko yritti kusta mua linssiin. Ei tarvinnu toista kertaa ärähtää ku meni perille ettei kannata... Sitte ei enää hauta ollukkaa niin jännä ;D Lopuksi tultiinkin koko coff-in pariin kertaan ja hyvin mäni! Täytyy kyllä varautua että kisoissa sitten jos kyseinen este tulee niin täytyy tulla semmosella varmistuksella ettei oo mitään mahdollisuuksia vetää täyskäännöksiä! :D

 

Kaikki muut tehtävät Lore teki tosi hyvin ja oon niin ylpeä! Muutama ihminen sanokin mulle jotka oli näkemässä että ei uskoisi hevosesta ettei se olisi ennen minulle tuloa kenttää mennyt tai ton tason maastoesteitä. Siellä se humputti menemään ku mikäki kokenu kenttäkonkari! Hieno mies<3 

 

Kiitos Emmille ja Elisalle kun olitte kuvaamassa! Nää kaikki muut on Emmi Eskelisen ottamia paitsi toi vika alashyppy veteen, sen on ottanut Elisa Lukin :) Kiitos!



Söpööö<3

verryttelylaukkaa, näyttääpä lore tylsistyneeltä!


hurjanhurja hauta..!!!


vedelle päin menossa..

Jihuuu vettä!!





^^ Tää alashyppy oli ihan järkyttävä!! Oon niin ylpee meistä että selvittiin tosta hengissä ja vielä useampaan kertaan! Ikinä meistä kumpikaan ei oo menny tollasta. Kyseessä siis 2* alashyppy veteen. Tosta sai kyllä sellaset adrenaliiniryöpyt että oksat pois.. Kädet täris pitkää ton jälkeen ;D



 Tässä videokooste treeneistä:



Sitten kerron lyhyesti Järvenpään kisoista.
Kisat järjestettiin sisällä runsaan sateen vuoksi, mikä oli ihan hyvä ratkaisu. Mutta kyllä huomas ettei oo tullu mentyä maneesissa, yksinkertaisesti tila meinasi loppua kesken ja tuntui että seinät kaatuu päälle!

No miten meillä sitten meni? ... aika kehnosti. Molemmissa luokissa tuli 2 puomia alas. Molemmilla radoilla oli 1 mun moka ja 1 hevosen moka. Loresta on tullu vähä varomaton rataesteillä.. Ei sitä jaksa oikee enää noi puomiesteet kiinnostaa :D Maastoesteet on paaaaljon kivempia! Onhan se aika turhauttavaa kun tyyppi ottaa melkeen jokatoiseen esteeseen osumaa. Olis toki kiva saada se kunnioittamaan vähän noita rataesteitä enemmän, saa nähdä kuinka monta puomia tulee SM:ien estekokeessa mukaan. Mutta pitää vaan treenata lisää niin kyllä se siitä! On se vaan maailman hienoin heppa silti!

Tässä meijän 110cm rata:


Nyt on sitten ilmottauduttu Keravan kisoihin ja Nuorten Suomenmestaruuksiin. Valmistautuminen ja alkukausi ei oo todellakaan menny suunnitelmien mukaan, vastoinkäymisiä on ollut ihan liikaa. Mutta me mennäänkin Loren kanssa ylittämään itsemme ja tekemään parhaamme! :) Se on kuitenkin meidän eka Vaativa, joten tavoitteiden pitää olla realistiset. Ja mun tavoite on päästä Vaativan maastosta maaliin hengissä ja hyväksytyllä tuloksella!

Voi olla että postailen vielä jotain ennen SM:ejä, mutta viimeistään seuraavan kerran kirjoitan sitten niistä! Ja ainiin, en jostain syystä pysty vastaamaan kommentteihin, joten pahoittelut siitä! Kommentoikaa kuitenkin vaan, saan ongelman varmasti korjattua!! :)

Terveisiä Ypäjältä!

perjantai 1. kesäkuuta 2012

Oli pieniä kontrolliongelmia.. :D
(c) Heidi Lammi, kiitos!
 Heippa vaan lukijat! Anteeksi taas että kirjotan Ypäjän kisoista vasta nyt, mutta tää koko alkuviikko on ollut kauheeta juoksemista joka paikkaan..

Kisat meni älyttömän hyvin, Lore oli ihan innoissaan kun pääs pitkästä aikaa kisoihin! Niin lyhyellä valmistautumisella mitä meillä oli niin ihan mahtava suoritus hevoselta. Olen niin tyytyväinen! Lore oli aika hyvä koulukokeessa, ehkä vähän jännittynyt mutta kuuliainen ja keskittynyt. Viimekaudellahan Lore vaan juoksi läpi kouluradat eikä kuunnellut yhtään, joten siinä asiassa ollaan ainakin päästy eteenpäin! Ratsastin myös laukkaosuuden vähän liian pyöreällä kaulalla ja siitä sitten tuli sanomista kun se turpa oli muutaman sentin luotiviivan takana. Keskiraveistakaan ei oikeen tullut mitään, keskiravi on ehkä vaikein asia mulle ja Lorelle..  Istuntakin on vieläkin omaan silmään liian levoton, mutta minkäs sille mahtaa kun hevosella on isot ja laajat liikket joissa on vaikea istua hiljaa. NIIN ja me Loren kanssa mentiin pari kertaa päin kouluaitoja! Voi hyvää päivää, eikö meillä kummallakaan ole silmiä enään päässä.. Koulupaperissa luki pariin kertaan hevosen kokoisilla kirjaimilla : "KATSO MINNE RATSASTAT!". Wupsii....

trakehner-hauta (c) Heidi Lammi
Jos nyt lähdetään jossittelemaan, niin oltaisiin luultavasti saatu johtopaikka koulun jälkeen jos en olisi itse tehnyt paria isoa rikettä, mitkä varmaan itsekkin huomaatte kun videon näätte. Mutta aina löytyy paljon korjattavaa ja kehitettävää, ja onneksi nää asiat on suht helppo korjata ens kisoihin :)



Estekoe meni kans hyvin verrattuna siihen että kerkesin hypätä ennen kisoja 2 kertaa ja ne oli ratsastajan osalta aikamoista säätöä.. Kisoissa sitä näköjään vaan tsemppaa enemmän. Sarjan a-osa tuli etujaloilla alas, se oli vaan huolimattomuusvirhe. Lore oli jo väsynyt hellepäivästä ja pohja oli melko pehmeä. Toin hevosen vähän lähelle estettä ja siitä ei sitten noustu enään terävästi ylös niin puomi kolahti alas, mutta ei se jäänyt pahemmin kaivelemaan kun moni muukin luokassa otti estevirheitä eikä virhe tiputtanut meitä sijoilta. Päivä oli todella kuuma ja se vei monelta ratsastajalta ja hevoselta mehut jo koulukokeessa. Väliaikatuloksissa pidettiin siis 3 sijaa.



Maastokokeen verkassa Lore vaikutti jo väsyneeltä ja ylimääränen energia oli tipotiessään. Verryttelin mahdollisimman kevyesti ja otin vain muutaman hypyn jotta viimeset paukut säästyisivät maastoradalle. Kyllä mulla kävi jo mielessä että päästäänkö ajassa maaliin ja jaksaako Lore maastokokeen suorittaa. Mutta kun päästiin lähtöalueelle ja siitä maastoradalle niin hevonen muuttu ihan täysin! Väsymys oli tipotiessään, ja mun alla laukkasi tulisesti innokas kenttähevonen! Se suorastaan imi esteeltä toiseelle ja meni ihan järjetöntä vauhtia, että mua välillä ihan hirvitti siellä selässä (ja sen myös kuulee noilta videoilta). Rata ei varsinaisesti ollu siisteimpiä ja hallituimpia, mutta oli ilo huomata että hevonen ainakin rakastaa tätä hommaa ja innolla kuskasi mut maastokokeen läpi. Maastorata oli kyllä todella helppo, siellä ei hirveemmin mitään tehtäviä ollut.. Aika ideaali ekaksi helpoksi tuttarista nouseville.



Oltiinkin ilmeisesti sitten ainoat voittajan kanssa jotka päästiin ajassa maaliin, muut otti yliaikaa. Tästä johtuen noustiin maastokokeen jälkeen takaisin 2 sijalle (millä oltiin koulukokeen jälkeen) ja tultiin siis kisassa toisiksi!



Fiilis oli ihan mahtava! Meidän kevät ja alkukausi on mennyt niin perseelleen ettei sitä voi sanoin kuvailla. Meijän valmistautuminen tähän kisaan oli todella lyhyt enkä lähtenyt hakemaan mitään sijoitusta vaan valmistavaa kisaa vaan ennen Keravaa. Mutta kuinkas sitten kävikään. Maailman paras hevoseni taas yllätti<3 Nyt sitten valmistaudutaan kohti SM:ejä :) Eilen oltiin Keravalla maastotreeneissä. Emmi oli kuvaamassa niin heti kun saan kuvat niin lähetän niitä tänne blogiin! :) Sunnuntaina käydään sitten hyppäämässä Järvenpäässä 100cm ja 110cm.

Sain lainata maastoradalle Sennin (Kisamatkalla) kypäräkameraa! Nyt pääsettekin kurkistamaan meidän menoa mun näkökulmasta! :D Enjoy!



Ja sitten tässä vielä fiilistelyä maastokokeen jälkeen. Tää on niinku mun ärsyttävää lässytystä pahimmillaan! :DD noloo. Kuvassa näkyy myös supergroomi Elisa! :)



Täällä taas

torstai 24. toukokuuta 2012


Noniin, nyt sormet ja varpaat ja hiukset ristiin että meidän kohdalla vastoinkäymiset ja ongelmat ovat taas takanapäin eikä hetkeen tarvitsisi murehtia. En edes jaksa enkä halua vaivautua kertomaan mitä kaikkea tässä on käynyt. Mutta alkukausi on mennyt ihan totaalisen pipariksi ja suunnitelmat uusiksi... ai v*tuttaako? Ei toki.

Alkuperästen suunnitelmien mukaan meidän olis pitäny Loren kanssa aloittaa kausi Niinisalosta ja olla starttaamassa Vaativaa B:tä Lapinlahdella 26-27.5, mutta ollaankin nyt menossa Helppoon Ypäjälle 26.5. Miksi? Koska ei päästy aloittamaan kautta Niinisalossa, ja ei olla vielä valmiita Lapinlahteen mennessä, joten täytyy sitten mennä Ypäjälle.. Keravalla 16-17.6 olisi tarkotus sitte mennä meijän eka Vaativa B, joka nyt sattuu olee samalla ne nuorten suomenmestaruudet, GREAT! Näinhän tää pitikin mennä. Mut ei se mitää, kato lahjattomat treenaa vai miten se meni!

Ollaan nyt päästy taas treenailee Loren kanssa. Perjantaina marjo kävi meitä hypyttämässä ja tänään oltiin pitkästä aikaa käymässä Ehon valmennuksessa. Treenit meni ihan hyvin, kuski oli aika kujalla, joten saa nähä mitä Ypäjän kisoista tulee. Hepalla kyllä intoa ja puhtia nyt riittää yllinkyllin!! Ens viikolla mennään sitten Keravan maastoradoille treenaamaan tulevia kisoja varten!

Tässä pieni pätkä parilta esteeltä, kiitos Marikalle kuvaamisesta!



Sitten kerron lyhyesti Ypäjän hallikenttäkisoista. Ne meni siis tosi hyvin, Lore yllätti mut täysin. Se teki hyvän kouluradan. Okei, se oli kyllä jännittyny ja liikkeet oli aika suppeat ja "töpötöpö"-luokkaa. Mutta meille ei tullut rikkeitä ja suoritus oli suht tasainen, joten prosentitkin oli siihen nähden hyvät 62% ja rapiat.


Meistä oli iso kuva Keski-Uusimaassa ja pieni maininta meistä.
Enkä edes tiennyt tästä ennenkuin lehdestä luin aamupallalla :D
 Estekoe meni hyvin lukuunottamatta yhtä petollista pudotusta, jonka takia sitten lopulta menetettiin hyvä sijoitus. Lore ei vaan tullut pidätteistä kiinni ja hyppäsi "päin" yhtä pystyä... huah. Mutta ei voi mitään. Maastokoe meni sitten "tietty" puhtaasti. Lore oli aivan liekeissä. Vaikka se oli verkassa jo vähän väskä, mutta kun se pääsi haimihalliin radalle niin se ihan syttyi! Voi kuinka se tykkääkään tehä tätä hommaa :) Oli ilo ratsastaa sitä sillä maastoradalla. Odotan innolla lauantain kenttäkisoja ypäjällä!!

Tässä videot estekokeesta ja maastokokeesta. En jaksa ladata koulukoetta, kun se on niin pitkä.





Niin ja en tiedä oonko maininnu mutta saatiin Loren kanssa tosiaan Etelä-Suomen Ranking hopeaa junnujen kenttäratsastuksessa 2011 :) Iloinen yllätys! En tosiaan osannut odottaa, koska ei hirveesti aluekisoja kierretty tona vuonna.. Mutta silti saatiin taas sellanen nätti laatta seinää koristamaan, jonka Renja antoi mulle tuolla Ypäjän kisoissa, kun itse en palkintojenjako-tilaisuuteen päässyt. Onnea Renjalle ansaitusta ranking-kullasta!

Jep, eikai tässä muuta. Kirjotan sitten miten Ypäjällä meni :) Toivotaan nyt että meidän vastoinkäymiset olisi takana ja saataisiin nauttia kesästä ja kisoista Loren kanssa. Meille näyttää nää keväät olevan aina pahinta aikaa...

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Joo sellasta uutista vaan että täällä nyt ei mee asiat niinku strömsöössä.....
Meitä nyt koetellaan taas olan takaa. Miten mulla voi ollakkin näin huono tuuri.
Palataan jos ja kun on sen aika..

ILOISIN KEVÄT TERVEISIN epätoivo
 
p.s. Lore loisti ypäjän hallikenttäkisoissa. Se on maailman paras heppa<3
Toivottavasti se saa loistaa vielä tällä kaudella!

Kisoissa mokailua ja niiden korjailua

lauantai 24. maaliskuuta 2012

No nyt en ainakaa sukella! oon tässä jopa vähä jäljessä :D (c) Wilma Hokkanen

Heippa,
kerron nyt pikaisesti miten kisat meni ja sitten muita kuulumisia. Kisa-aamu ei alkanut kovin hyvin koska hoitajaksi lupautunut henkilö ei saapunutkaan sovittuun paikkaan aamulla eikä ilmoittanut siitä mitään. Ei vastannut puhelimeen eikä viesteihin. Sainkin kuulla myöhemmin että eräs nimeltämainitsematon henkilö oli sotkenut kuviot ja valehdellut päin naamaa tälle hoitajalle ja muille ihmisille että on ilmoittanut minulle suunnitelmien muutoksesta ja että hoitajani ei tulisi kisoihin hoitamaan. Hyvin hoidettu! En tosiaan ollut saanut yhtäkään viestiä tai puhelua asian tiimoilta. Noh, mutta sain kuin sainkin sitten yhden kaverini, Iiriksen mukaan niinkin lyhyellä varotusajalla. Selväähän se oli että oltiin myöhässä aikataulusta ja paljon. Kaasu pohjassa hanatettiin tallille ja pakattiin kamat ja heppa kyytiin ja eikun Eholle.

Kisoihin saavuttuani sain kuulla että starttini oli siirretty luokan loppuun koska en ollut varmistanut lähtöä ajoissa. Sainkin sitten rauhassa tutustua rataan ja katsella muiden suorituksia. Toki oltiin kiireessä purettu jo hevonen ja Iiris-raukka joutui sitä sitten pitelemään ulkona pidemmän aikaa..

Kun pääsin selkään niin Lore oli ihan intopiukeena. Verryttelyssä se oli kuin räjähdysherkkä aikapommi eikä millään tavalla kontrollissa. Hyvin menneistä treeneistä ei tuntunut olevan mitään mukana, vaan nyt alla oli kuuma, alta juokseva ja vahva hevonen. Ja sillä pitäs mennä tekee hyvää rataa.. Toki Lore oli vain innoissaan, eihän me olla oltu pitkään aikaan kisoissa. Noh, en oikeen kerennyt saada Lorea paremmaksi ennen 100cm rataa. Aikamoista häsellystä se sitten oli ja 1 puomi tuli matkaan. Pari lähestymisvirhettä ja muita sekoiluja rataan mahtui. En todellakaan ollut tyytyväinen. Radan jälkeen kävin juttelemassa Ehon kanssa ja hän antoi neuvoja miten ratsastan 110cm radan. Rauhassa, käytä tila hyödyksi, käy seinillä ja älä sukella. Näitä neuvoja noudattaen lähdin sitten 110cm verkkaan..

Lore tuntui jo vähän paremmalta ja rennolta verkassa. Se oli kuuliaisempi, minulla oli hyvin aikaa joten tein paljon siirtymisiä ja kuuliaisuustyöskentelyä. Hypyt meni muuten ok mutta kerran tulin verkkaokserille huonosti jalka irti ja en päättänyt ponnistuspaikkaa joten oltiin sitten siellä okserin seassa, onneksi en tippunut. Noh, hengähdin hetken ja keräsin hermot kasaan samalla kun estettä kasattiin uudestaan.. Hyppäsin sitten okserin uudestaan paremmalla temmolla ja lähestymisellä ilman ongelmia. Onneksi Lore ei ota nokkiinsa tämmöisistä kömmähdyksistä, siksi se on niin ihana hevonen!

110cm rata meni paremmin, vaikka 2 puomia tarttui mukaan. Ensimmäinen pudotus tuli 1 esteeltä, tunti että Lore ei vaan jotenkin noteerannut estettä, se melkein kompastui siihen vaikka lähestyminen oli hyvä. Sitten se jaksoi taas vähän skarpata ja muu rata menikin sitten hyvin mutta 7 esteellä, hyvästä lähestymisestä huolimatta tuli kans puomi mukaan. Tosin sukelsin vähän liikaa tällä esteellä... Heti kun kisoissa keskityn muuhun se oma istunta jää taka-alalle, ja kun juuri siihen pitäisi keskittyä koska se aiheuttaa niitä pudotuksia.

Hei pliis.. ai mitennii istunta hakusessa xD (c) Wilma Hokkanen
Radan jälkeen kävin taas rupattelemassa Ehon kanssa ja sovittiin että tulisin tiistaina treeneihin. Sitten laitettiin kamat ja heppa kasaan ja lähdettiin ajelemaan Iiriksen kanssa kotia päin. Olin todella pettynyt suorituksiin, otin sen liian rankasti ja olin todella huonolla tuulella koko viikonlopun. Jälkeenpäin ajateltuna ja videoita katselleena ei ne suoritukset niin huonoja olleetkaan. Olen vaan aivan liian itsekriittinen.

Tiistain treenit meni taas paljon paremmin. Aluksi kun lähdettiin tekemään rataa otin saman kiirevaihteen päälle ja se oli taas samanlaista sähellystä kuin kisoissa. Juhani sitten sanoi että hengitä ja ota rauhassa. Sain taas rennosta fiiliksestä kiinni ja istuntaani kuosiin ja lopuksi hypättiinkin vähän isompaa linjaa, mm. sarja taisi olla korkeimmillaan 130cm, huii! Onnistuneiden treenien jälkeen mieli taas koheni ja odotan nyt hyvillä mielin seuraavia kisoja. Tältä tunnilta ei tullut videota, mutta jos sitten seuraavalla kerralla!

Loppuviikon olenkin treenaillut koulua, hienosäätänyt ja läpiratsastanut hevosta. Se ei ole ollut oikeen halukas ottamaan selkää töihin, mutta eilen Janette tuli hätiin. Ensin Janette kävi selässä ja sitten minä kapusin selkään. Saatiin selkä ja takajalat taas töihin. Käytiin myös keskiviikkona maastossa ja Lore oli ihan intopiukeena! Päästiin ottamaan pari laukkaspurttia, ja voi sitä ihanaa tunnetta kun tuntee hevosen voimakkaat takajalat työntävän ja kun se painuu "matalaksi" laukatessaan lujaa. Tätä tunnetta on ollut IKÄVÄ! Onneksi kohta tulee kesä ja kenttäkisat.

Sunnuntaina onkin sitten Ypäjän hallikenttäkisat :) Lähdetään sinne tekemään rentoa kauden avausta ja haluaisin että hyvä paineeton fiilis säilyisi koko kisan ajan. En lähde hakemaan voittoa, en palkintoja. Tavoittelen mahd. rikkeentöntä ja rentoa koulusuoritusta. Ei todellakaan olla nyt parhaimmassa terässä, tai en odota hyviä koulupisteitä tän hetken menosta, mutta hevonen on tällä hetkellä hyvällä mallilla pidemmän kaavan mukaan. Vielä pitää saada enemmän painoa takajaloilla ja etuosaa ylös. Myös koko hevosen runkoon ja kaulaan tarvitaan paljon notkeutta, mutta hiljaa hyvä tulee :) Kausi on vasta alussa! Olisi myös kiva saada siisti ja rento estekoe ja tietenkin puhdas maastokoe on toivottava. En tiedä miten Lore suhtautuu hallimaastoesteisiin, ikinä ei olla niitä treenattu.. No, sen näkee sitten.

Pitäkää peukkuja meille, päivitän sitten miten kisat meni! :) Heippa!