Maajoukkueleiri 4.-6.1

Viikonloppuna ja loppiaisena oltiin Loren kanssa maajoukkueleirillä Ypäjällä. Meidät katsastettiin tällä leirillä, sillä en päässyt oikeisiin katsastuksiin silloin kun ne olivat ennen joulua. Meidän ryhmässä oli 3 katsastettavaa ratsukkoa ja Tuija Rosenqvist veti meidän katsastukset koko vklp:n läpi.

Lauantaiaamuna lähdin ajamaan Loren kanssa kohti Ypäjää. Tuntuipa pitkästä aikaa kivalta lähteä tien päälle kahdestaan Loren kanssa. Se on niin ihana hevonen, kun sen kanssa on niin helppo reissata. Saan lastattua sen yksin, koska se kävelee yksin koppiin naru kaulalla jolloin voin laitaa takapuomit ja sillan itse kiinni. Muutenkin se on niin helppo ja fiksu käsitellä ettei mitään rajaa. Matka sujui tosi mukavasti ja sää oli suotuisa ja tiet sulat.

Klo 12 olin perillä ja ajoin opistohallin pihaan ja vein Loren omaan karsinaansa. Samalla raahasin kaikki kamat ja kisakaapin karsinan eteen, siivosin trailerin ja vein sen parkkiin. Mun kouluvalmennus oli klo 14 joten siinä oli ihan hyvin aikaa laittaa kamat järjestykseen.

Mua jännitti aika paljon, koska odotin Lorelta paljon ja se oli ollut perjantaina pitkästä aikaa tosi huono ratsastaa :( Sain sen silloin kyllä sitten lopuksi rennoksi mutta silti siitä jäi paha maku suuhun ja osasin jotenkin arvata että ongelmia olisi lauantainakin...

Noh, kun pääsin opistohalliin ja aloin verryttelemään huomasin heti, että Lore jatkoi samaa rataa kuin perjantainakin. Koitin siinä ratsastaa aktiivisesti jalalla ja istunnalla ja irtonaisella kädellä, mutta ei se juuri auttanut. Lore siis oli hirmu vahva ja juoksi alta pois pitkänä ja kovana. Eli toisinsanoen se ei halunnut yhtään kantaa itseään ja odottaa, vaan roikkui käsilläni ja juoksi kaikkia apuja karkuun kättä vasten ja selkä kovana (silloin siellä ei istu ravissa supermieskään, niin hirveetä höykytystä se on).

Tunti alkoi, Tuija kertoi että hän ei varsinaisesti valmentaisi meitä, vaan puolet tunnista meidän pitää työskennellä itsenäisesti ja näyttää osaamista (Great...). Mä sain vielä erityismaininnan että mun pitää näyttää avoja, sulkuja, keskiaskellajit, vastalaukat.. Sitten lopputunnista me työskenneltäisiin vähän yhdessä.

No eihän siitä tullut lasta eikä paskaa. Aluksi koitin pitää jäitä hatussa ja työstää Lorea ja saada rennoksi, kehua aina pienestäkin oikeasta reaktiosta, mutta niin huono se oli, että oli ihan turha edes yrittää mitään väistöjä, avoja tai sulkuja, puhumattakaan keskiaskellajeista kun ei se edes harjoitusaskellajeissa kunnellut pidättäviä apuja. Vähän se rentoutui siinä itsenäisen työskentelyn aikana, mutta sitten kun yhdessä ruvettiin työstämään ympyrällä harjoitusravissa sulkuja ja vastataivutuksia, Lore veti herneet nenukkaan. Ne viimeisetkin vastaukset mun apuihin hävisivät, ja se vaan veti, veti, ryki ja veti... Aina kun koitin istunnalla pidättää ja saada sitä takaisin se rykäisi mut irti satulasta. Kun yritin istua sen kovassa harjoitusravissa tuntui kuin olisin hölskynyt kuin perunasäkki.

Mun käsistä rupesi loppumaan voimat ja mulle iski epätoivo. Se tunti oli niin turhauttavaa, kun edes kouluratsastuksen perusasiat eivät toimineet ollenkaan, ei siirtymiset ei mitkään. Lopputunnista tehtiin vielä ravissa ja laukassa keskiaskellajeja, mutta eihän niistäkään mitään tullut. Lore oikein otti ilon irti kun pyysin sitä venyttämään askeltaan ja liikkumaan reippaasti eteen niin sehän meni vaan sellasta ravuriravia pää pystyssä ja vei mua kuin märkää rättiä.

Koulukatsastus oli siis täysi katastrofi. Olin niin murtunut, pettynyt, tunteet puskivat pintaan ja mulla oli vaikeuksia pitää itteni kasassa. Kun oli loppukommenttien ja itsearvioinnin aika, en saanut sanaa suusta kun Tuija kysyi mitä olin mieltä meidän näytöstä. Huuleni vain väpättivät ja kyyneleet puskivat ulos ja koitin pidätellä vain itkua. Juuri ja juuri sain sanotuksi, että huonosti meni, enkä tiennyt mikä hevosella oli vialla. Ja koitin vakuuttaa ettei meidän meno oikeasti tällaista yleensä ole, vaan tämä oli pohjanoteeraus..

Tuija kyllä yritti kannustaa ja sanoi, että kyllä hän näkee hevosen liikkumisessa ja lihaksissa muutosta ja uskoo että ollaan menty eteenpäin. Että tämä ei vaan ollut meidän päivä. Silti olin niin vihainen. Ärsytti niin paljon, kun tietää kuinka hyvin on kotona mennyt ja mitä oltaisiin oikeasti voitu esittää. Niin nyt se koko tunti meni taisteluun ja pelleilyyn. Lore vei mua kuin märkää rättiä ja mä roikuin selässä kuin mikäkin alkeiskurssilainen.

Noh se siitä, oli ja meni, kävelin pitkät loppukäynnit pitkin Ypäjän maastoja ja annoin pettymykset kyyneleet virrata. Sitten keräsin itseni ennen talliin menoa ja koitin unohtaa asian. Videota en ikäväkyllä tästä koulutunnista saanut, sillä Lotta ei ollut vielä tullut Ypäjälle enkä oikein saanut ketään muutakaan kuvaamaan. Ehkä ihan hyvä, toisaalta olisi ollut hyvä nähdä oliko meno niin kauhean näköstä miltä se tuntui.

Loppuilta menikin Lotan tuntia seuratessa, käytiin tyhjentämässä Ypäjän Sale ja sekoiltiin aika myöhään Lotan hevosrekassa, jossa siis nukuttiin :D Kumpaakaan ei väsyttänyt joten nukkumaanmeno venyi yön pikkutunneille ja nukuttiin sinä yönä vain muutama hassu tunti kunnes jouduttiin taas heräämään ruokkimaan heppoja.

Aamulla ruokittiin hepat ja ajateltiin että nukutaan iiiihan pikkunokoset ennen klo 9:45 alkavaa kilpailusuunnitelma kokousta. Ajateltiin keretä siis käydä vielä syömässä ennen kokousta mutta mitenkäs sitten kävikään.. Nukuttiin pommiin ja herättiin tasan 9:40 :D Äkkiä vaatteet niskaan ja kipinkapin kurssikeskukselle ja tyylikkäästi myöhässä, meh..

Kokouksessa siis käsiteltiin jokainen yksitellen oma alustava suunnitelma kisakaudelle 2014. Aika moni oli lähdössä keväällä Ruotsiin kisaamaan, niinkuin itsellänikin on suunnitelmissa. Haluaisin mennä Huhti- tai Toukokuun aikana kisaamaan 2. kenttäkisat Ruotsiin. Vielä on auki, että mihin kisoihin olen menossa mutta ajatus olisi mennä 2kpl cnc* tai cic*. Mikäli 2. vaativaa ei osu peräkkäisille viikonlopuille niin toinen olisi sitten helppoa.

Suomessa ei ole tänävuonna juuri yhtään vaativan kisoja, SM:it on jo Kesäkuun ensimmäinen vklp ja sitä ennen on vain Niinisalon vaativa, joka ei ehkä palvele niin hyvin valmistavana kisana Ypäjälle tai mestaruuskilpailuihin. Niinisalon maasto on vaan niin eri maailma metsän keskellä.

Lotta morjenstaa :DD "no heeei!"

Sunnuntaina oli sitten vuorossa puomi-kavalettitunti. Tehtiin siis verryttelyksi paljon duunia sileällä ravissa, toisella pitkällä sivulla oli 2 ravipuomia 16m välillä. Ravissa puomeilla piti koota ihan pieneen ja aktiiviseen raviin, toisella pitkällä sivulla piti tehdä väistöjä, ja lopuksi toiseen suuntaan väistöä uran sisäpuolelle, sulkua ja sitten väistöä takas uralle. Laukassa tultiin puomien väliä 4-6laukan väleillä.

Ennen valmennusta kävin opistohallin viereisellä isolla kentällä posottelemassa Lorella. Kevyeen istuntaan vaan ja pitkää ravia ohjat löysällä. Ravailin ja laukkailin siinä varmaan sellasen 15min ja Lotta oli kertulla mukana. Meillä oli ihan sairaan hauskaa kun konit otti kisaa ja ravasivat kuin jotkun ravihevoset ja rapa roiskui xD Ajatteiln että jos Lore olisi vähän jumissa ja siksi oli niin hankala niin siinä sillä aukeais vähän paikat.

Kun päästiin maneesiin ja alotin verkan niin Lore oli jo heti paljon parempi. Ei täysin oma itsensä ja vieläkin aika vahva ja epätasainen tuntumalta, ravi oli aika lyhyttä ja jännittynyttä, mutta nyt sitä pystyi ratsastamaan ja työstämään ilman että se veti kilareita. Verryttelyn aikana se parani ja parani. Olin huojentunut, että se ei ollut yhtä kamala kuin lauantaina, vaan sitä pystyi työstämään ja se parani työskentelyn edetessä.

Verkan jälkeen hypättiin ympyrällä pari kertaan puomi-pysty-puomi tehtävää, sitten siitä jatkaen jumppasarjalle ja sitten lopuksi hypättiin pari linjaa valmistellen seuraavaa päivää varten. Lore oli aika hyvä, paljon parempi kuin lauantaina! Ei se toki ollut yhtä hyvä mitä se on kotona ollut, mutta huima parannus silti! Tuijakin sanoi, että Roosalla on tainnut vaihtua hevonen yön aikana, heh :D



Valkan jälkeen mieli oli paljon parempi ja saatoin hetken huokasta ja syödä jotain. Kuvasin Lotan valmennuksesta pari pätkää alusta mutta sitten videokamerasta loppui akku! :( Piru että ärsytti. En kuitenkaan olisi kerennyt koko tuntia kuvaamaan sillä mun piti lähteä haimihallille ratsastamaan Sennin hevosia! Lotta tuli sitten perässä katsomaan oman valmennuksensa jälkeen. Senni halusi, että kokeilen hänen uutta mammuttitammaa Allia, jonka hän on ostanut vain hetki sitten. Kävin sitten samalla myös Pyryn selässä! Ja olipa kiva päästä ratsastamaan taas pitkästä aikaa muita hevosia! Sennin heppojen ratsastelusta voit lukea täältä.

Päästiin Lotan kanssa vasta 21:45 lähtemään haimihallilta. Molemmat olivat rättiväsyineitä, kylmissään, nälissään ja suihkun tarpeessa. Käytiin kurssikeskuksella kuumassa suihkussa ja palattiin takas hevosrekalle. Syötiin mahat täyteen ja hetken taas datailtiin ja sekoiltiin, Lotta sammahti mua ennen sillä mulla meni se väsymys ohi. Siinä hetken vielä yksin datailin ja sitten valot kiinni ja unta palloon.

Seuraavana aamuna hevosten ruokinnan jälkeen kerrankin kerettiin aamupalalle! Oijoi, Ypäjän Ratsumestarin sapuskat ovat vaan NIIIIN hyviä! Aamupalaksi vähän pekonia, nakkeja, jogurttia, mysliä, leipää... omnom! Vedettiin ittemme ihan ähkyyn ja sitten takasin talleille. Maanantaina Lotan estevalmennus oli ennen mun tuntia. Sitä ennen kävin Loren kanssa maasta käsin n. 30min kävelyllä ja sitten menin kuvaamaan Lotan tuntia. Näin vähän etukäteen myös mikä meitä odottaisi.

Lotan valkan jälkeen oli muutama tunti luppoaikaa. Siivosin jo osan kamoista autoon ja siivottiin Lotan rekan livingi. Lotan alunperin piti lähteä heti oman valkkansa jälkeen mutta jäikin kuvaamaan vielä mun estevalmennusta ;) hihi! Kiitos Lotta! Mun tunti oli siis klo 14. Luvassa oli rataesteiden hyppäämistä. Verkattiin vähän kavaleteilla, pystyllä ja okserilla. Lore oli aika väsynyt ja löysä ratsastaa, mutta hienosti se kyllä tsemppasi! Olisi oikeasti voinut olla tosi loppakoipi halutessaan, mutta hyvin keräili itseään!

Rataestetunti meni pääosin hyvin, oikeaan kierrokseen oli eniten ongelmia, sillä Lore painoi oikeaa pohjetta vasten ja veti päätä vasemmalle, joka aiheutti ongelmia kaarteissa. Lisäksi sain hyvän muistutuksen siitä, että jos haluan kouluttaa Lorea hyppäämään taas terävämmin ja ylöspäin täytyy mun yrittää aina hypätessä tuoda se mahd lähelle estettä eikä vaan räiskiä kauempaa. Mutta muuten meni aika hyvin ja olin tosi tyytyväinen. Lopuksi hypättiin jotain n. 110cm rataa. Esteet vaan näyttää tosi pieneltä kun video on katsomosta kuvattu.



Lopuksi keskusteltiin miten katsastusleiri oli jokaisen mielestä mennyt ja omia tuntemuksia. Tuija kertoi kriteereitä millä ratsukoita valitaan maajoukkueeseen, mitä maajoukkueella haetaan ja mitä tavotteita siihen vaaditaan. Sain palautetta että paransin lauantailta huomattavasti, ja sain kerättyä itseni sekä hevosen kasaan sen kaiken jälkeen. Mutta mulla on tosi vaihteleva tulostaso viimekaudelta, ja mulla on enään 1 nuorten vuosi jäljellä, joten on vaakalaudalla pääsenkö A-renkaaseen ollenkaan... Viimeisellä nuorten vuodella maajoukkueessa pitäisi tulostason olla jo tosi hyvä ja tehdä luokkanostoa 2* tasolle. Haluaisin niin hirveästi sinne ja Piian valmennuksiin, mutta ymmärrän, että mulla ei ole täydelliset tulokset vaan sieltä löytyy myös isoja virhepistesaldoja :( Varsinkin kun katsastus ei mennyt ihan putkeen etenkin lauantain osalta, niin eivät odotukseni ole kauhean korkealla... Viime vuonnahan en päässyt A-renkaaseen ainoastaan sen takia, ettei mulla ollut kv-tuloksia, nyt mulla on niitä 3kpl. No, meille ilmoitetaan tuloksista parin viikon sisään, sittenpähän saan tietää!

Valmennuksen jälkeen huuhdoin Loren hiestä lämpimällä vedellä, loimi päälle ja kylmäyssuojat jalkaan. Pesin ja pakkasin Loren varusteet, hain trailerin opistotallin viereen, siivosin karsinan ja sitten pakkasin Loren pakettiin ja lastasin traileriin. Lore oli ihan poikki, kaikkensa antanut. Siinä se möllötti karsinassa silmät ummessa kun siivosin karsinaa ja laitoin sitä lähtökuntoon. Se oli niin valmis lähtemään kotiin!

Kotimatka oli aika ahdistava, keli oli hirveä. Ihan säkkipimeää, sumuista ja 1,5h pimeää maantietä ennen motaria missä vastaantulevia autoja tuli jatkuvasti pitkät päällä, eli toisinsanoen en nähnyt juuri muuta kuin vastaantulevien autojen valot, en edes tietä. Sitten kun mua väsytti vielä ihan järkyttävästi niin matka oli tosi pitkä ja rankka kun piti keskittyä kokoajan 100% ja pitää kaksinkäsin ratista. Kotiin päästiin onneksi turvallisesti.

Loppufiilikset leiristä on ihan hyvät. Mulla oli tosi hauskaa ihmisten kanssa, erityisesti Lotan kanssa! :D Lauantain "suoritus" harmittaa vieläkin, mutta se on ollutta ja mennyttä enkä voi siihen enään vaikuttaa. Nyt sitten palautellaa leiriltä n. 3. päivää ja torstaina Lore menee kengityksen Hyvinkäälle! Sunnuntaina meillä on sitten taas Marjon estevalmennus! :) Siihen asti, kuulemisiin!