27.-28.6. Nykarlebyn kenttäkilpailut

Tätä kisamatkaa tukemassa:

(c) Tuulia Nelimarkka

Toissaviikonloppuna oltiin Danten kanssa kenttäkilpailuissa Uusikarlepyyssä. Postauksen julkaisu on vain kestänyt kun olen kisojen jälkeen ollut aamusta iltaan niin kiireinen etten yksinkertaisesti ole edes koneelle kerännyt vaan "pakollisen" sometuksenkin olen hoitanut puhelimella :D Nyt kerkeän päivittämään kun ajelemme mökille poikaystäväni kanssa niin voin tässä matkalla näpytellä läppärillä. Kisoihin lähdettiin kimppakyydillä Sennin kanssa. Torstai-iltana löysin itseni hakkaamasta päätä tallin seinään kun Dantte oli taas tiputtanut toisen etukenkänsä laitumelle. Juhannuksenakin se oli hukannut kenkänsä ja vasta maanantaina oli kengittäjä käynyt laittamassa uudet popot ja sitten jo torstaina oli toinen etukenkä pudonnut. Perjantai-aamuna oli tarkoitus lähteä ajamaan kohti Ypäjää Sennin luokse, joten oli sanomattakin selvää etten sen yön aikana saanut sille kenkää jalkaan. Onneksi Sennin kengittäjä oli niin ihana, että lupasi tulla laittamaan Dantelle kengän Sennin tallille Ypäjälle.

Perjantaiaamuna olin huojentunut että asiat järjestyy ja lähdin hakemaan Danttea laitumelta, mutta jätkä ei antanutkaan kiinni. Siellä se juoksutti mua ja muuta hevoslaumaa tunnin ajan!! Voin sanoa et rupes huumori loppumaan kun siellä sateessa koitin sitä kakaraa paimentaa.. Loppujenlopuksi kauraämpärillä maanittelemalla sain kuin sainkin vintiön kiinni ja päästiin lähtemään Ypäjälle. Perillä sainkin heti ottaa Danten ulos trailerista ja kengittäjä kävi laittamassa uuden kengän jalkaan. Minä kiitin vuolaasti ja Dantte päätti kiitokseksi puraista seppää kankusta... Voikun kiva :D

Sitten matkustettiinkin koko loppupäivä kohti Nykarlebyytä, pysähdyttiin kerran Seinäjoen raviradalla ja otettiin hepat ulos juomaan ja kävelemään noin puoleksi tunniksi. Sitten taas jatkettiin matkaa ja oltiin perillä joskus yhdeksän pintaan illalla. Purettiin tavaroita ja käytiin ratsastamassa hepat kentällä. Dantte oli alkuun aika pinkeä ja vastalaukoissa pyrki pukittelemaan, mutta hetken päästä se sai selän auki ja rentoutui mukavasti. Kentällä oli muutamia esteitä joten otin lopuksi muutaman hypyn jotta saatiin ristiselkää auki matkustamisen jälkeen. Iltaratsastuksesta jäi hyvä fiilis kisoja ajatellen. Sitten vielä letitettiin hepat illalla ja painuttiin itsekkin nukkumaan puolen yön aikaan kilpailualueelle missä Sennin perheen asuntovaunu olikin valmiina odottamassa :) Luksusta!

Lepotauko Seinäjoen raviradalla,

Aamulla sitten noustiin aikasin ja lähdettiin hakemaan hepat tallilta jossa ne yöpyivät kisaviikonlopun ajan. Oltiin hyvin aikataulussa ja pääsin ajoissa verryttelyyn. Verkka-aikaa oli juuri sopivasti, ei liian vähän eikä liikaa. Dantte oli tosi hyvä! Rento ja keskittynyt, olin ihan ihmeissäni ja sain muiltakin kommenttia että näyttääpäs se hyvältä. Verryttely oli maneesissa ja koulukoe ulkokentällä, joten osasin ennakoida, että radalla Dantte saattaa jännittyä ja kuumua. Yllätykseksi Dantte teki aika kivan suorituksen! Toki se jännittyi sen verran, että kaulan pituus lyheni taas 1/3 ja se helposti tiputtaa selän ja hakee kuolaimen taakse, mutta suurimmat jännityskohtaukset ja loikat jäivät pois. Raviohjelmaa oli jopa ihan mukava ratsastaa, laukassa meinasi kierrokset nousta ja ensimmäisessä vastalaukassa tulikin potku takasilla ja Dantte rikkoi raville. Käynnissä se jää vielä niin pohkeen taakse että se kävelee kuin känniläinen, suoruudesta tuli noottia siis. Kouluradalla sitä ei vaan käynnissä voi vielä ratsastaa jalalla eteen kun se rikkoo heti raville. Mutta nyt se sentään kävelee, eikä steppaile ja tarjoa kokoaikaa ravia.




Loppukommenteissa kehuttiin hevosen laatua ja liikettä, mutta kaulaa pitäisi saada pidemmäksi ja rennommaksi, mikä on ihan totta. Kun Dantte jännittyy niin se on ihan sama vaikka antaisin 10cm pidemmät ohjat, kaulan pituus on silti sama ja ohjat roikkuisi kuin pyykkinarut. Joten on se parempi että pidän siihen kontaktin radalla. Uskon että kokemuksen ja ratojen myötä se uskaltaa myös rentoutua radalla, pidentää niskaa ja kaulaa kohti tuntumaa.  Koska ennen se oli yhtä jännittynyt ja lyhyt verryttelyssä, nyt se oli verkassa jo tosi rento ja pitkällä kaulalla! Luokkaa tuomaroi 2 tuomaria, toinen antoi vajaat 62% ja toinen 55%. Mieltymyseroa siis selkeästi oli, mutta olin tyytyväinen suoritukseen ja tulokseen, olihan se Danten ensimmäinen tämän tason koulurata.

(c) Josefin Back

Iltapäivällä oli vuorossa rataesteet. Rata oli oikeasti aika haastava. Esteet olivat tapissa ja siellä oli tekemistä! Moni ratsastaja käveli rataa aika "järkyttyneenä". "Joo, onhan täällä tekemistä"- oli aika monen kommentti :D Rataa kävellessä tiesin sarjan jälkeen, että jos Dantte on villi ja tulee sarjalle reippaasti sisään en välttämättä kerkeä saada sitä valmiiksi seuraavalle pystylle jolle oli 90 asteen käännös sarjan jälkeen. Muuten rata oli mun mielestä kiva eikä jännittänyt minua liikaa. Verryttely oli aika kaaos, suunta oli vapaa joten siellä säntäili ratsukoita sinne tänne ja hyppäsi joka suuntaan. Dantte otti tästä tietysti kipinää kun jouduin vähän väliä tehdä täyspysähdyksiä kun joku tuli eteen. Sain kuitenkin ihan onnistuneesti tehtyä verryttelyhypyt mutta Dantte oli jo valmiiksi radalle lähtiessä ihan kuohuksissa, eikä päästy starttaamaan mieli rauhallisena ja keskittyneenä.

(c) Josefin Back

Rata sujui kuitenkin yllättävän hyvin, päätin ennen suoritusta, että yritän keskittyä siihen etten jää ratsastamaan takaperin vaan annan Danten edetä. Rata tuntui muuten hyvältä mutta juurikin sarjan jälkeen Dantte ei tullut pidätteistä takaisin ja otti sitten pudotuksen siltä pystyltä. Sen jälkeen otin sen kunnolla kiinni ja sitten taas pääsin ratsastamaan hyvin eteen ilman että kontrolli katosi. Tuloksena 4vp ja tyytyväinen ratsastaja. Toki se puomi olisi voinut pysyä ylhäällä jos oltaisiin tultu valmiiksi nopeammin mutta nämä ovat näitä oppimistilanteita. Sen pudotuksen jälkeen nimittäin Dantte tuli hyvin kiinni ja rauhottui, taisi itsekkin tajuta että meno meni vähän railakkaaksi.



Sunnuntaina oli sitten maastokokeen vuoro. Rata oli mun mielestä kiva. Ei mitään erikoista, hyvin selkeä ja reilu. Tiesin että Nykarlebyssä on reilu helppo ja siksi uskalsin tulla Dantella helppoon. Ainoat tehtävät oli hauta ja 18m kapea risu, ja sitten siellä meni sellainen mutkikas tie minkä varrella oli 3 risuestettä, siinä sai kyllä ratsastaa ja olla tilanteen tasalla koska esteet tulivat vähän yllättäen mutkien takaa. Ensimäisessä veteenmenossa oli vaihtoehto. Siitä sai joko hypätä alashypyn veteen tai kiertää maan kautta pienestä raosta. Ensimmäinen suunnitelma oli mulla että tottakai mennään alashyppy. Tulisin siihen rauhassa ravissa suoralla hevosella. Mutta sitten aamulla kun kävin katsomassa muutamia suorituksia ja näin muiden menevän vaihtoehdon kautta, muutin mieltäni. Ajattelin, että olisiko turhan ahnetta mennä suoraan alashyppy kun on "helpompikin" reitti tarjoolla. Sitten harmittaisi jos Dantte ottaisi kiellon alashypylle.

Verryttelyssä Dantte oli innoissaan, tiesi mitä on luvassa. Mutta oli mukava huomata että pystyin antaa sen edetä ilman että jarrut katosi. Alkurata oli kivasti raviradalla ja esteet pitkin etäisyyksin joten pystyin "testata" sitä että voinko antaa Danten edetä omaan tahtiinsa ilman että jarrut katoaa. Ja hyvinhän se pysyi avuilla! Olin ihan yllättynyt ja iloinen. Alkurata sujui siis kivalla imulla, trakehnerikaan ei pelottanut ollenkaan, sitten tultiin vedelle. Otin raville ja ratsastin pois reitiltä ja ohjasin veteen. Dantte olikin sitä mieltä että en mä tosta voi mennä. Se meni ihan lukkoon ja jotenkin hämääntyi. Yritin siinä tovin rohkaista veteen mutta ei se ollut menossakaan. Päätin sitten ottaa uuden yrityksen ja kokeilla alashyppyä jonka maalinja oli selkeämpi veteen. Siitähän se sitten meni veteen ilman ongelmia! Hiukan kyllä huvitti siinä rataa jatkaessa että vainiin, ei voi rannasta mennä veteen että alashyppy on mieluisampi :D Loppurata menikin tosi hyvin ilman mitään ongelmia. Dantella oli helppo ratsastaa tätä maastorataa ja oli ilo huomata etten tehnyt arviontivirhettä tuodessani sitä helppoon.

(c) Tuulia Nelimarkka

(c) Josefin Back

Radan jälkeen olin tosi iloinen ja tyytyväinen, mutta tottakai se veden kielto vähän kaiveli. Aika varmasti Dantte olisi mennyt ekalla kerralla jos olisin vain pitäytynyt alkuperäisessä suunnitelmassani ja hypännyt suoraan alashypyn. Taas kerran opin, että älä tee niinkuin muut tekee vaan tee niinkuin itse parhaaksi koet ja tunnet hevosesi. Lopputulos ei siis ollut mairitteleva, mutta olin tosi tosi tosi tyytyväinen Dantteen. Se suoritti jokaisen osakokeen mielestäni hienosti, on se niin kiva hevonen! Se kehittyy kokoajan eteenpäin ja kisa kisalta parantaa suorituksiaan. Ja sen ratsastettavuus kehittyy kokoajan paremmaksi, olin superiloinen että maastossa pystyin ratsastaa sitä luottamuksella ja rennosti eikä jatkuva käsijarru pohjassa. Kehitystä on siis tapahtunut!



Pitkän viikonlopun jälkeen lähdettiin pikkuhiljaa Sennin suoritusten jälkeen ajelemaan kotia kohti. Olin aivan rätti, ihana Senni ajoi koko matkan takaisin Ypäjälle ja minä sitten ajelin loput 2 tuntia kotiin. Noin puoli 11 aikaa illalla tultiin perille ja vein Danten laitumelle ja rupesin purkamaan kamoja. Yllätykseksi Elisa kurvasi pihaan ja tuli halaamaan minua kukkapuskan kera ja auttamaan tavaroiden purkamisessa <3 Olin ihan yllättynyt, hullu nainen tähän aikaan ajaa tallille mua auttamaan ja onnittelemaan kukkien kera ekasta helpon startista. Ihana huomata että ystävät arvostavat mun suorituksia jopa enemmän kuin minä itse. Yhdessä purettiin tavarat, siivottiin traileri ja pääsin aikasemmin kotiin Elisan ansiosta :) Kiitos <3

Heinäkuu meneekin vain treenailessa ja seuraavat kenttäkisat ovat 2.8. Keravalla, mikäli saan sen päivän vapaaksi töistä. Toivotaan! Koitan nyt Heinäkuun ajan postailla sitten niistä treeneistä ja muista jutuista mitä on toivottu :) Hyvää kesää kaikille ja toivotaan lämpimiä kelejä loppukesäksi!