Kaikki aktiiviset lukijani ovat varmaan lukeneet viimeaikaisista vaikeuksistani ratsastaessa ja etenkin hypätessä. Kuinka epäonnistumiset masentaa minua vaan entistä enemmän ja itseluottamus murenee. Vaikeuksia on ollut koko alkuvuoden ja minusta on tullut paljon epävarmempi esteillä, ja sen rupeaa huomaamaan jo hevosestakin. Noh, onneksi olen saanut tähän nyt apua!

Pääsen kokeilemaan nimittäin Katri Syvärisen Riding Flown Eroon kilpailujännityksestä - verkkokurssia!

Lainasin teille tekstipätkän Riding Flown sivuilta, jotta pääsette kärryille mistä on kyse:

Ratsastajien henkinen valmennus – myös verkossa

Hevonen lukee ihmisen tunnetiloja tarkasti, sillä jokainen tunne vaikuttaa ihmisen fysiologiaan. Onnistunut ratsastus alkaakin ihmisen mielen hallinnasta.

Kun hallitset ajatuksesi ja tunnetilasi, taitosi kehittyvät nopeammin ja kilpailusuoritukset paranevat.

Henkisen valmennuksen avulla

• opit asettamaan ja saavuttamaan hyviä tavoitteita
• opit rentoutumaan, keskittymään ja lisäämään itseluottamustasi
• pääset eroon oppimista ja menestymistä haittaavista uskomuksista
• kehität taitojasi kilpailijana
• saat uutta tehoa harjoitteluun
• ymmärrät paremmin omaa tapaasi ajatella, motivoitua ja tehdä päätöksiä

Riding Flow’n valmennus perustuu NLP-menetelmää̈n. NLP eli Neuro-Linguistic Programming antaa tehokkaita ja käytännönläheisiä välineitä ajatuksien ja tunnetilojen hallintaan. NLP sopii niin huipputasolla kilpailevan kuin kenen tahansa tavoitteellisen ratsastajan tueksi.

NLP:n avulla voit oppia myös ymmärtämään muiden ihmisten ajattelua ja vaikuttamaan heihin tehokkaammin. Tästä hyötyvät erityisesti ratsastuksenopettajat ja -valmentajat.

Valmennusta on nyt tarjolla myös verkossa. Ainutlaatuinen verkkovalmennusohjelma vastaa useimpiin henkiselle valmentajalle esitettyihin kysymyksiin ja antaa mahdollisuuden toistaa harjoituksia niin usein kuin haluat.

Valmennusohjelman avulla

• Lisäät itseluottamustasi ja nopeutat oppimista
• Ymmärrät, millaisista ajatuksista jännitykset tai pelot syntyvät ja miten voit vaikuttaa ajatuksiisi
• Opit rentouttamaan sekä kehosi että mielesi 
• Parannat keskittymiskykyäsi ja vahvistat päättäväisyyden tunnetta
• Tehostat kilpailuihin valmistautumista mielikuvaharjoittelun avulla
• Opit virittäytymään oikeaan tunnetilaan ennen ratsastusta 
• Opit saamaan enemmän irti onnistumisista ja käsittelemään epäonnistumisia suoritusten jälkeen
• Alat nauttia ratsastuksesta ja kilpailemisesta enemmän
• Saat oman mielesi hallintaan paljon välineitä, joista on apua myös työssä, koulussa tai opinnoissa!

Tekstit lainattu sivulta www.ridingflow.fi.

Miltäs kuulostaa? Minusta ainakin erittäin mielenkiintoiselta ja lupaavalta! Olen kuullut henkisestä valmennuksesta paljon hyvää ja se on auttanut myös monia tuttaviani heidän ongelmiensa ja kilpailujännityksensä kanssa. Olen ihan innoissani tästä, että sain tällaisen mahdollisuuden ja aijon käyttää sen todella hyödykseni!

Aijon siis käydä rauhassa keskittyen tätä verkkokurssia läpi oman aikataulun mukaani. Kirjoitan sitten aina silloin tällöin tänne blogin puolelle teille ajatuksia tästä verkkovalmennuksesta ja mitä hyötyjä olen siitä saanut. Tietenkään en voi avata teille sitä mitä verkkokurssilla käydään ja opetetaan, mutta voin kertoa omia ajatuksia ja mahdollisia toivottuja onnistumisia teille! 

Sen verran voin sanoa, että kerkesin kuunnella jo muutamia pätkiä verkkokurssista ennen maajoukkueleiriä, ja perjantaina hyppäsin jo ratatreeneissä sujuvan pitkän esteradan ilman ongelmia! Tuuria vai sattumaa? Mä todella uskon, että se oli ihan sen ansiota että kerkesin jo vähän saada siitä ideasta kiinni mitä henkisessä valmennuksessa puhutaan. Olin perjantain valmennuksessa rauhallisen keskittynyt, toki jännitti mutta sain pidettyä sen kurissa eikä se päässyt enään lamauttamaan mua. Olen hädintuskin päässyt edes aloittamaan ja koen jo nyt että olen saanut hyötyä kurssista. Joten innolla aijon jatkaa ja tulevaisuus näyttää auttaako tämä kurssi minua! :) 

Verkkokurssin voi siis ostaa kuka vaan, ja se on kaikille hyödyllinen, olit sitten puskaharrastaja, ratsastuskoululainen tai kilparatsastaja, ihan mikä vaan! Se vaan on niin, että henkinen valmennus on tärkeä osa ratsastajan valmentautumista, joka on jätetty ihan liian vähälle huomiolle ja moni luulee ettei sillä ole merkitystä, vaikka tottakai sillä on. Kaikki toiminnothan lähtee meidän päästä, meidän ajatuksista. Joten jos ajatukset saa kuntoon, ratsastuskin sujuu varmasti paljon paremmin! 

Käykääs tutustumassa Riding Flown sivuihin täällä!

Eroon kilpailujännityksestä - verkkokurssin sivuille pääset tästä!

Mutta en höpötä enempää, innolla jään odottamaan "tulevaisuutta" :) Maajoukkueleiristä kirjoitan teille tämän viikon aikana! So keep calm! :D

Esteharjoittelua ja epätoivon tunteita.

Taas aikaa on kulunut ja tää teksti on odottanut julkasemattomana tuolla luonnoksissa. Joten julkasen nyt sen teille kun sain videotkin ladattua!

Viimeviikon Keskiviikkona 12.2 meillä oli Marjon estevalmennus, joka oli eka estevalkka maajoukkueleirin jälkeen. Aluksi verryteltiin pitkään puomeilla tehdän S kiemuraa puomien yli ravissa ja sitten laukassa. Lopulta puomit nostettiin pieniksi pystyiksi ja hypättiin niitä S-kiemuralla välillä ympyröitä tehden. Sitten hypättiin pari kertaa pienempänä pysty-okseri linjaa ja sitten sarjaa. Lopuksi tultiin sitten isompana ratana, niin että jokaiselle esteelle piti lähestyä taas kaarteesta.

Mulla oli pitkästä aikaa tosi huonotuulinen päivä ja känkkäränkkä olo. Mulla on joskus ollut tosi lyhyt pinna ratsastaessa (littyi varmaan murros- ja teini-ikään..) ja oon ollut joskus tosi kärsimätön ratsastaja, mutta oon kehittynyt siinä asiassa tosi paljon ja iän myötä oon oppinut ratsastaessa suhtautumaan niihin vaikeisiin tilanteisiin enemmän ymmärryksellä kuin raivolla, toki niitä poikkeuksia joskus tulee niinkuin kaikilla. Mutta nyt mulla oli jo heti alkuun sellainen kipakka kiukku päällä. Asiaa ei parantanut se että Lore oli ylienerginen ja vahva ratsastaa. Alku tunnista olin tosi raivostuttava valmennettava kun kiukuttelin vaan siitä kuinka huono hevonen on enkä tehnyt asialle oikeasti mitään. Tommonen kiukuttelu ja suun soitto ei todellakaan yleensä oo mun tapasta. Marjo sitten vähän älähti mulle kun mun kiukuttelusta ei tullut loppua ja tajusin kuinka typerästi käyttäydyin ja pistin turvan tukkoon ja rupesin ratsastamaan sillä istunnalla hevosta kiinni enkä vaan remponut ohjista. Lore rupesi kummasti paranemaan ja keskittymään työskentelyyn. Koko tunnin se oli kyllä taas vähän keilailutuulella, et mennään lujaa ja laakeita hyppyjä eikä se oikein malttanut tehdä korkeita ja teräviä hyppyjä.

Alkuvaikeuksien jälkeen meno parani ihan kivasti, mutta sitten kun rata nostettiin taas sinne 110-120cm korkeuteen niin ne ongelmat nousivat taas pintaan, yllätys yllätys sarjalla. Tulin taas päin prinkkalaa sille sarjalle ja Lore hyppäsi a-osan todella kaukaa ja kielsi sitten b-osalle kun tulin niin huonosti sisään. Kiellon jälkeen repesin totaalisesti liitoksistani ja pintaan nousi hirveä tunnemyrsky. En tiedä mistä se oikein kumpusi mutta silmistä tulvi vain kyyneliä ja hengitykseni katkoili. Otin YHDEN kiellon niin rankasti!!!

Siinä kohtaa Marjo ja muutkin huomasivat kuinka pitkälle mun itsekriittisyys on mennyt. Siinä mä vollotin ja hoin et mä en oikeesti pysty ja miks oon näin paska. Jälkeenpäin vähän hävettää että miten mä nyt silleen, mutta en vaan voinut sille tunteidenpurkaukselle mitään. Niissä tilanteissa tunnen oikeasti itseni maailman huonoimmaksi ihmiseksi. Ei todellakaan ole mun tapasta vollottaa kurkku suorana valmennuksissa..

Onneksi Marjo ei kainostellut vaan sanoi mulle että nyt kerää ittes ja ratsasta. "Sä ajattelet ihan liikaa! Ei sen aina tarvii tulla täydellisesti, ei ne huiputkaan tuu! Laukkaa ja usko siihen että se menee hyvin vaikka paikka ei oliskaan priima!!!!". Me tunnetaan Marjon kanssa niin hyvin toisemme pitkän valmennussuhteen ansiosta että Marjo tietää mitä mulle pitää sanoa missäkin tilanteessa. Hyppäsin sitä lyhyttä rataa niin monta kertaa kunnes se rupesi onnistumaan ja mä rupesin rentoutumaan. Ja se oli niin hyvä, että mut vaan pistettiin hyppäämään ja nimenomaa rataa eikä vaan sitä sarjaa. Koska siinä kun tulin yhä uudelleen ja uudelleen sain ehkä pienen hajun siitä mistä noi ongelmat juontaa.

Aina kaartesta lähestyessä mulla on sellanen olo että kyllä se hevonen laukkaa ja menee eteen, mutta sitten kun koitin käyttää jalkaa niin mitään ei tapahtunut! Eli Lore jäi hyvin useasti mun pohjeapujen taakse kaarteessa jolloin hevonen ei ollut mun pohkeiden edessä ja siksi se etäisyys ja tahti aina katoaa. Tämähän nyt on ihan itsestään selvää, jokainen sen tietää että hevosen pitää laukata läpi kaarteen ja olla pohkeen edessä esteitä hypätessä. Sitten kun huomasin tämän ongelman ja ratsastaessa rataa käytin aina reippaasti jalkaa kaarteessa niin ne etäisyydetkin rupesivt tulemaan kuin itsestään!

Vähän Loresta tuli kiireinen ja hätäinen ja se kolhi esteitä, mutta se varmaan reagoi siihen mun pohkeiden käyttöön niin. Sitten kun sain homman sujumaan ja useamman onnistuneen lähestymisen sarjalle niin mulle tuli tosi hyvä ja ennenkaikkea VAPAUTUNUT fiilis. Se kaikki ahdistus ja stressi kaikkosi. Lopuksi kun vielä vikan radan jälkeen Lore pudotti vikan pystyn niin tulin sen pelkästään. Lore oli vähän hidas jalalle kun nostin laukan niin kenkäsin sitä ihan kunnolla niin ukkohan heräs! Se teki jonkun ihme norsuvieterivinkuloikan ja laukkasin reippaasti pystylle ja Lore hyppäsi sen kuin kissa! Marjokin huusi et NONI! SEHÄN HERÄS! :D Hyppy oli taas ihan erillainen kuin kaikki muut sen valmennuksen hypyt. Siihen oli siis hyvä lopettaa ja kiittää hevosta kärsivällisyydestä kun kuskilla on ollu homma hukassa.

Ajattelin nyt ladata teille nämä kännykällä kuvatut pätkät valmennuksesta. Tomi kuvasi vasta kun esteet olivat vähän isompia. Mä en edes pyytänyt häntä kuvaamaan mutta oma-alotteisesti se ajatteli että haluan kuitenkin nähdä jälkeenpäin :D Joten koittakaa kestää taas kännykkälaatua!



Milla kävi hypyttää meitä kans Sunnuntaina. Tehtiin aika rankkaa jumppakaarta pääty-ympyrällä ja sitten lopuksi jatkettiin siitä sarjalle. Lore oli yllättävän skarppi alusta asti! Ravi ja laukkapuomeilla ei kolhinu kertaakaan! Ja kun kavaletit nostettiin ylös niin 90% kerroista se hyppäsi ne puhtaasti!!! Oltiin Millan kanssa ihan haloilla päähän lyötyjä, et jumantsukka se hevonen on tullu varovaisemmaks!

Muuten koko tunti meni hyvin ja Lore oli ihan superrr ja osotti taas huimaa kehitystään. Mut mä mokasin taas pari kertaa kaarijumpalta sarjalle tultaessa. Jäin vaan nyppimään ja paikkaa ei ollut ja Lore kielsi. Oon tavallaan iloinen että siitä on tullut varovaisempi eikä lähde enään hyppäämään mistä vaan. Mutta mä vaan kokoajan pelkään että pilaan sen ja teen siitä epävarman hyppääjän. Mä niin toivon että pääsisin tästä ongelmasta pikkuhiljaa eroon ja saisin itseluottamukseni takaisin..

Lopusta taas pari kännyvideota jossa näkyy noi kiellot ja sitten hypyt sen jälkeen. Jumppikselle oli tarkoitus tulla sellaisella laukalla että se on mun istunnalla ja vähän koottuna, ja sitten sieltä oli tarkotus jatkaa sarjalle edeten. Siinähän olikin mulle sitten ongelmia.. Noissa kielloissakin olisi ollut mahdollisuus hypätä jos olisin ollut päättäväinen! Mutta kun jätin molemmilla kerroilla vaan sen yksin "anteeks taas mä mokasin kiellä vaan". Kun pitäs ajatella vaan että yli mennään! Lopussa jo sain taas vähän takas sitä ajatusta. Mutta vikalla kerralla Lorella oli ainakin hauskaa ;D


Mutta tuohon itseluottamukseen viitaten tuleekin uusia tuulia ja apua.. ;) Pääsen nimittäin kokeilemaan henkistä valmennusta! Toivon että siitä olisi mulle paljon hyötyä! Mutta siitä kirjoitan ihan eri postauksen! :)

Huomenna on taas lähtö Ypäjälle maajoukkueleirille! Luvassa on Perjantaina rataesteitä, Lauantaina maastoestetehtäviä- ja linjoja rataesteillä tehtynä ja Sunnuntaina koulua. Katotaan saanko yhtään videota kun Lotta ja Martina on joko aina mun kans samal tunnilla tai sitten juuri ennen/jälkeen. Koitan saada nakitettua jonkun! :D