Rannalla!

 Tänään päästiin ekaa kertaa tämän vuoden puolella rannalle ratsastamaan Sabrinan ja Maxin kanssa! Oli niin kivaa ja aurinkokin paistoi. Danttea jännitti aluksi ihan kamalasti tuo aaltoileva valtava lätäkkö, mutta ei se miettinyt kuin muutaman sekunnin niin sitten jo mentiin! Onneksi minulla oli hovikuvaaja mukana (lue: poikaystäväni), niin saatiin kuvia ja videota! Jippii!

 Ainiin, mites sitten ne estekisat meni sunnuntaina? No hyvin sekalaisesti! Tämä neiti se unohti ekaa kerta elämässään satulavyön kotiin ja se oli hyvä huomata vasta siinä vaiheessa kun piti lähteä verryttelyyn. Lainavyön etsintä osottautui hankalaksi sillä minulla on kenttäsatula johon tarvitsin lyhyen vyön. Panssarivyötä en edes yrittänyt metsästää, vaan ihan tavallista kouluvyötä. Mutta eihän sellaista ole kenelläkään mukana estekilpailuissa. Järjestäjäpaikan talli oli ponitalli, joten sielläkään ei ollut kouluvöitä, mutta sitten löytyi 100cm pitkä ponivyö, jonka sain sitten sopimaan satulaani tekemällä lisää reikiä vastinhihnoihin. Täällä ihmiset olivat kyllä hirveän auttavaisia ja yrittivät puhua englantia vaikkeivat sitä hyvin osanneetkaan. Yksi tyttö tuli tarjoamaan satulaansakkin jos vyötä ei olisi löytynyt!

Tähän säätöön meni niin kauan aikaa että en taaskaan kerennyt verryttelemään kunnolla. Kerkesin kyllä ravata ja laukata rauhassa että hevonen oli lämmin mutta hypyt jäi muutamaan kertaan, *huokaus*. Kaiken tämän stressin ja kaaoksen lisäksi koko päivän satoi märkää räntää vaakatasossa maustettuna kovalla tuulella. 105cm rata meni kuitenkin yllättävän hyvin, Dantte kuunteli kivasti vaikka oli innoissaan. Sarjalla se kiirehti liikaa B-osalle ottaen A-osan takajaloilla alas. Muuten hyppäsi puhtaan radan. Tästä radasta ei ole videota sillä hypättiin Sabrinan kanssa melkein peräkanaa.

 110cm luokkaan kerkesin sitten valmistautumaan paremmin ja itse suoritus meni superisti! Dantte kuunteli mua tosi hyvin ja rytmi säilyi ehjänä. Sarjalle meinasi lähteä rynnimään mutta sitten kun otin pidätteen niin se jäikin odottamaan! Pari pukkiakin lensi loppua kohden mutta ne eivät rikkoneet rytmiä eikä Dantte jännittynyt kättä vasten niinkuin sen yleensä tekee kun se pukittelee. Niinpä tuloksena puhdas rata josta saatiin aivan valtavan hieno ruusuke! Se on jopa hienompi kun mun SM-hopea ruusuke... Kyllä täällä Ruotsissa panostetaan vähän eri tavalla näihin ruusukkeisiin :'D

 Ensiviikonloppuna on koulukisat, saas nähdä miten siellä menee! Anna tulee torstaina kotiin ja mennään heti treenaamaan maastoesteitä Revingeen. Seuraavalla viikolla mennään treenaamaan Tågarpin radalle missä meillä onkin sitten pääsiäisenä kauden ensimmäiset kenttäkilpailut :) Vi ses!