"Aikamoista akrobatiaa"

... sanoi Piia viime perjantain estevalmennuksessa.

Ihana Dantte ennen tunnin alkua :)

Meillä oli tosiaan 18.12. perjantaina taas Piia Pantsun valmennus meidän kotimaneesissa. Tällä kertaa menin vain Danten kanssa. Myös Danten omistaja Emppu pääsi vihdoin paikanpäälle seuraamaan meidän treenejä :)

Dantte oli todella jännittynyt ja villillä tuulella. Jo alkuraveista lähtien se juoksi pää kolmantena jalkana ja sain kokoajan hidastaa sitä. Laukassa verryteltiin puomeilla ja sitten otettiin yksittäisille esteille pitkillä sivuilla. Aina esteen jälkeen meidän piti laukata maneesin päätyyn ja tehdä täyskäännös kohti nurkkaa puomin yli. Tämä oli aika vaikeaa Dantelle joten sain jäädä hetkeksi yksikseen tekemään volttikahdeksikkoa puomeilla. Dantte teki 2 ekaa puomia ihan hyvin, sitten se kuumui ja hermostui ja takajalat olivat kokoajan solmussa. Sitten taas kun tuli muutama hyvä suoritus niin lopetettiin siihen. 

Sitten hypättiin yksi rata pienenpänä ja sitten isompana. Toisella rundilla Dantella nousi kierrokset liian korkeaksi ja en saanut käännettyä sitä sarjalle kun se juoksi ulkoapuja päin. Sen jälkeen se veti aikamoista siksakkia että siinä sai kyllä 100% keskittyä että pysyy Danten menossa mukana. Uusilla lähestymisillä saatiin sarjakin onnistumaan ilman päin juoksemista. Lopuksi Piia käski minun laukata isoa laukkaa ympäri maneesia kevyessä istunnassa ajatellen maastoesteitä. Sitten sain käskyn tulla pitkän lähestymisen okserille jota oltiin nostettu n. 120cm korkuiseksi. Hyppy sujui ihan hyvin ja Piia käski tulla uudelleen samalla tavalla isoa laukkaa niinkuin maastoesteelle. Tällä kertaa este oli jo aika iso, varmaan 135cm. Sadasosasekunnin ajan kauhistuin että hui hel*etti kun on iso mutta päätin luottaa dantteen ja painelin kohti. Hyppy onnistui tosi hyvin ja lopetettiin siihen. Huomattiin myös että kun estekorkeus nousee niin Dantte lopettaa pukittelun ja tulee paljon kuuliaisemmaksi. Heti kun sen täytyy keskittyä ja ponnistaa oikeasti ei sillä ole enään aikaa sekoiluun.

Vaikka alku oli vaikea ja Dantte oli aika villillä tuulella jäi valmennuksesta hyvä fiilis. Loppua kohden se rauhottui ja rupesi tekemään parempia hyppyjä. Joten koko tunti ei mennyt ihan sekoiluksi. Piia totesi valmennuksen aikana että aikamoista akrobatiaa! Myös äitini oli pitkästä aikaa katsomassa valmennusta sydän syrjällään peläten joka kerta kun Dantte pukitti että koska tipahdan alas. Piian kanssa juteltiin tosta Danten tavasta potkia. Piia sano että hänelläkin ollut samanlaisia hevosia ja yleensä se tapa on aika vaikea murtaa pois. Se voi olla lähtösin jostain ongelmista selässä ja vaikka ongelma oltaisiin saatu hoidettua ja se olisi "vanha" niin hevosen jännittyessä se tapa tulee esiin vaikka selkää olisi hoidettu. Joillakin pukittelu rauhoittuu iän myötä ja joillakin se pysyy aina. Piia sanoi että mun täytyy vaan oppia elämään ja ratsastamaan sen mukaan. Mahdollissimman vähän painetta hevoseen.

Piian valmennusta edeltävällä viikolla 9.12. keskiviikkona käytiin treenaamassa Riders Innin maneesissa. Marjo tuli pitämään meille sinne estetunnin. Oli kyllä ihanaa päästä hyppäämään isoon maneesiin hyvälle pohjalle ja ennen kaikkea rataa! Dantte oli tällä kertaa paljon rauhallisempi kuin piian valmennuksessa. Sain kyllä taas huomata ettei ratatreeniä ole tullut tehtyä hetkeen. Välillä otin eri suhteutetuille linjoille yhden askeleen liikaa tai kadotin rytmin, saatoin laukata reippaasti 3 eteen ja sitten ratsastaa taakse kaksi. Toki tämä hakeminen johtui myös siitä, että Dantte oli paljon paljon kuuliaisempi pidätteille! Se tuleekin nykyään todella herkästi takaisin joten siksi jäin helposti ratsastamaan liikaa takaperin kun olin tottunut vanhaan Dantteen. Dantte lähti hyvin myös aina pohkeesta eteen kun tarve vaati, eli kaasu ja jarru toimivat kivasti! 

Kaarteet aiheuttivat myös tällä kertaa ongelmia, varsinkin jos jouduin tekemään muutoksia jollain linjalla niin heti esteen jälkeen sain kyllä protestia heti siitä Dantelta pukkien merkeissä. Suhteutettu linja pitäisi ratsastaa niin siististi samassa rytmissä että jätkä ei suutu. Ei kai siinä, ihan reilu peli jos vaadin Dantelta tarkkuutta ja kuuliaisuutta niin Dantella on oikeus vaatia sitä myös minulta, hah! :D Koulutamme siis toisiamme! Kokonaisuudessaan valmennus meni kuitenkin hyvin ja saatiin hyvin korjattua mun virheitä ja lopputunnista jo pääsin vähän sisään siihen miten Dantte nyt toimii kun se ei olekkaan enään vahva!  Marjokin oli tosi tyytyväinen meihin, naurettiin ja muisteltiin kuinka villi Dantte oli vielä viime talvena ja kuinka paljon hevonen on rauhoittunut ja muuttunut menneen vuoden aikana, vaikka pylly välillä vielä lentääkin :)

Tällä hetkellä ollaan ajamassa pohjoiseen poikaystäväni kanssa. Mennään viettämään joulua 90-vuotiaan mummini luokse. Ihanaa päästä maalle jouluksi ja saada valkoinen joulu <3

Dantte viimejouluna, silloin oli luta Etelä-suomessakin.

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille blogin lukijoille! :) 

Joulun jälkeen mulla onkin teille aika isoja uutisia ja muutoksia!