Etusivu           Roosa           Amorodio d'Acheronte           Colorado

Maastoreenit ja debyyttikisoista voitto kotiin

maanantai 24. toukokuuta 2010

I'm so sorry :( kun en oo kirjottanut. Ollut kiirettä ja väsymystä, vielä pitäisi pinnistää 2 viikkoa ennen kesälomaa. Paljon on kerennyt tapahtua. Valmennuksia, satuloiden sovittelua, ypäjän helatorstain maastoreenit, ja ennenkaikkea eiliset kenttäkisat, jotka olivat Loren ensimmäiset, ja me voitettiin!!!! Mutta palataan vähän taaksepäin :) En viitsi hirveästi aijemmista tapahtumista yksityiskohtaisesti kertoa, kun en edes muista, ja kisat vaan päälimmäisinä mielessä :)

Eli helatorstaina 13.5 olin Petri Nykäsen kyydillä treenaamassa Ypäjällä. Lore ekaa kertaa maastoesteillä. Käyttäytyi niin viisaasti ja kypsästi. Petri valmensi meitä maastossa, meidän lisäksi oli hyppäämässäs Anna Sizko 2 suomenhevosella ja yksi mukava tyttö jonka nimeä en nyt muista (sori! :D). Treenit meni oikein hyvin, ite en meinannut pysyä ensin loikissa kyydissä kun poika vähän ylihyppäs alussa innoissaan :DD Hypättiin aluksi derbykentän päädyssä tukkeja ja trakehneria, sitten portaat, jyrkkä ylämäki tukki mäen päällä ja alamäki, bankettia jne. Sitten lähdettiin yhdelle metsätielle jossa oli polun varrella pari tukkia ja alashyppy/ylöshyppy. Sitten hyppäsin tuttarin niin sanotun trippelin. Heppa meni oikein mallikkaasti mitään epäröimättä varmoin jaloin, enemmän mulla oli opettelua ;D Lopuksi käytiin veteen tutustumassa, ja hypättiin ns. saarella oleva este, eli ravattiin/laukattiin veden läpi saarelle ja hypättiin takaisin veteen. Hyvin meni, kylmä ja syvä vesi vähän jännitti mutta ei jääty rannalle ruikuttamaan. Olin niin ylpeä<3 Hevonen selvästi tykkäsi hommasta ja niimpä ilmottauduin 23.5 pidettäviin kenttäkisoihin harrasteeseen Ypäjällä.

Tässä välissä oli estevalmennus, joka meni aika hyvin, lopuksi esteet oli noin 100-110cm. Sitten 2 kouluvalmennusta, Kati pisti meitä vähän ruotuun, ja kävi itsekkin vähän patistamassa herraa töihin :D Katin jälkeen luonnollisesti hevonen oli kuin unelma kun mentiin koulurata pariin kertaan. Perjantaina kävin maastoilemassa ja vähän niin sanotusti tuuppaamassa maastossa, eka päästelin laukkatiellä ja sitten tein paaaljon siirymisiä maastossa. Lauantaina meille tuli kokeiluun joustorunkoinen Trekker Master koulusatula. Yllätyin todella paljon! Hevonen oli todella rento satulan kanssa ja lavan liike oli avoimempi ja voltit onnistui paremmin. Säkä tila oli hieman ahdas, mutta arvelen että ongelma korjaantuu väliaikaisesti romaanilla joka täyttää kuopat säkän molemmin puolin, ja kun kuopat täyttyy ei romaania enään tarvita. Keventelin vain satulan kanssa ja otin vähän laukkaa ja istuin satulaan. Ihana penkki! Istuin siinä paremmin kuin missään koulusatulassa ja tosi hyvä istua! Heti kun saan rahat kasaan me ostetaan tää penkki meijän herralle. Toinen haukotteli ratsastuksen jälkeen, joka oli tosi hyvä merkki, ja tasainen hikijälki selässä, jea ;)

Sunnuntai aamuna herätys klo 4 teki tiukkaa, nousin ylös ja tein eväät, söin ja puin ja lähdin tallille letittämään uljasta ratsua. Joo-o, uljas ratsuni oli hinkannut tarhassa puolet harjastaan pois. siinähän sitten letitin kun joka välistä törrötti katkenneita jouhia, tosi nättiä :D Vaivalla letitin ja pakkasin kamat, viimeistelin ja kulkkarit jalkaan. Petri ja Anna kaartoi pihaan, heppa ja kamat kyytiin, ja sitten odoteltiin vielä Janettea mukaan, joka oli vähän myöhässä. Paikan päällä laitettiin heppa kuntoon, Anna kävi ilmottamassa meidät. Suorastaan juoksin verkkaan, kun oltiin vähän myöhässä. Kerkesin vähän ravailla ja laukkaa toiseen suuntaan kun piti jo mennä. Onneksi valmistumis-alueella oli tilaa laukata. Hevonen oli todella raska ja pitkä ja plaah. Tuntui aivan kamalalta. Mietin vain mitä tästä tulee. Vuoroni tultua ja pillin vihellettyä ratsastin radalle. Kamala löysä ravi eikä keskiravistakaan tullu mitään. En saanut yhtäkään puolipidätettä läpi ja rata oli suorastaan tuskaa. Radalta poistuessa mietin että voi jessus mitähän tekstiä tuomarilta tulee. Kaiken lisäksi Janette oli sekoillut kameran kanssa eikä rataa tullut videolla :D no, ehkä ihan hyvä, en ehkä olisi halunnut nähdäkkään. Käytiin vaihtamassa estekamat päälle ja estekokeen verkkaan. Siinä välissä kävin kävelemässä radan. Esteet näyttivät pieniltä nyt kun on metriä mennyt, ja harrastehan on 80cm. Oikein sujuva ja kiva rata, mörköjä oli paljon, mutta ei Lore niistä välitä. Hyppäsin selkään ja tein pienen verkan ja kävin suorittamassa radan. Lähdin ekalle esteelle liian pienesti ja hyppy tuli pohjaan. Sen jälkeen korjasin ja sain oikean rytmin ja loppurata meni oikein mallikkaasti. Olin todella tyytyväinen :) Riisuttiin hepalta kamat ja taluteltiin ja annettiin vettä. Käytiin hepan kanssa katsomassa Annan ja Metkiksen koulu ja esteet, sitten pistettiin hepat lepäämään traikkuun.

Kävelimme kanslialle katsomaan väliaikatuloksia. Woot, olin toisena koulun ja esteiden jälkeen!! ja 62%! huhhuh :D tuli ihan olan takaa! Suorastaan hypin innosta, koska oli mahdollista että saisin kisoista ruusukkeen kotiin. Janette haki koulupaperin, ja vähän petyin, koska koko paperissa ei ollut kuin 3 kommenttia. Siinä mainittiin että mun pitää kiinnittää huomiota enemmän ympyröiden synmetrisyyteen (kirjotetaankohan se noin...) ja siirtymisissä rennompi käsi. No aijaa! :D tuntu että jouduin norsua pidätellä kun mentiin kouluohjelmaa :D heh. Olin varsin tyytyväinen heppaan ja koulupisteisiin.

Lähdettiin sitten radan näyttöön. Verryttely oli nurmella ja muuten koko maastokoe-rata oli suurinpiirtein kokonaan hiekalla. Oli vähän tyhmästi, kun joutuisi laittamaan hokit vaan verkkaa varten. Alku oli oikein mukavan näköinen, 2 tukkia peräkkäin pitkällä hiekkatiellä. Eka este oli aika lähellä startista, pitäisi heti lähteä kunnon laukkaan että saisi hyvän rytmin. Tälle esteelle monelle tulikin tökkö, kun piti lähteä pois kavereiden luota ja lyhyt matka saada kunnon laukka. Käveltiin maastorataa joka vaikutti mukavalta. 3 esteelle oli tiukka 90 asteen mutka ja 4 esteelle hassu tie, joka toi vaan mukavaa haastetta. 6 ja 7 oli "sarja" tukki ja 2 askelta alashyppy. Alashyppyyn oli lisätty korkeat havut, jotka hämäsi aika paljon. Vedellä oli tukki ennen vettä, veden läpi tukille. Sitten olikin vähän matkan päässä viimeinen este. Kaiken kaikkiaan 11 kpl. Käveltiin vielä rata toiseen kertaan ilman muita ihmisiä "tiellä". Näki kaikki sivutekijät ja lähestymistiet paremmin jne. Käytiin tsekkaamassa verkan pohja, ja päädyttiin, ettei hokkeja tarvitse, kun verkkaa varovasti. Lähdettiin laittamaan heppaa kuntoon. Terveyskortti, kello käteen ja selkään. Kävelin 10min ja ravailin ja laukkailin. Otin sitten 4 hyppyä koivutukille ja sitten vain kävelin. Päästessäni odottamaan vuoroani otin pari laukkapätkää hiekkatiellä. Sitten vain odotin...odotin..odotin... kuinka minuutit voi tuntua tunneilta. tiktaktiktak...

"MINUUTTI!", tuomari huutaa, näpäytän kellon käyntiin. Minuutti, vielä minuutti! Petri tokaisee "muistakkin sitten edustaa!". Ei suinkaan paineita :D 10,9,8,7,6,5,4,3,2,1, RATSASTA! Nostin napakasti laukan että saisin heti hyvän laukan, jouduin vähän patistamaan, kun Lore oli ihan wtf mikä homma tää on tässä tiellähän on tukki! Hyvin kuitenkin hyppäsi ja tokallakin esteelle vielä kannustin, sitten edessä oli pitkä laukkasuora ja pädäm, hevonen syttyi tuleen. Pysyi kuitenkin kokoajan kontrollissa! Mutta tuli sellanen olo että se hiffas missä tässä on kyse. Sitten tuli tiukka kurvi 3 esteelle, yli vaan ja niuuuu! "hooo, poika hooo" vaan toistelin ja ohjasin :D Oltiin jo tukki alashyppy sarjalla. "katso taivaanrantaa katso taivaanrantaa" ajattelin alashypyn tullessa. WOU minkä hypyn se sille veti! Ylös katsomisesta huolimatta valahdin vähän kaulalle hypyn voimasta. En kuitenkaan menettänyt tasapainoa vaan jatkoin seuraavalle. Parin esteen jälkeen vesiosuus häämötti ja siellä oli paljon ihmisiä katsomassa. 9 este meni hyvin, heppa laukkas veteen kuin mikäkin konkari, ratsastin 10 esteelle vedestä, ja jatkettiin matkaa. Hieno poika! Katsoin kelloa ja huomasin että oli vaarana tulla ali-aikaa, hidastin vähän vikalle esteelle ja sen jälkeen. Puhdas maasto, PUHDAS!! Adrenaliini virtasi molempien veressä. Olin niiiiiiin iloinen! Niin iloinen! Ravasin ravirataa pitkin traikulle. Hevonen oli niin tyytyväisen oloinen! Käsi pystyssä hurraten kävelin traikulle "vitsi miten siiistiii wuhuu!" huusin Petrille. Otin hepalta kamat pois ja vettä ja janette tuli apuun kun kerkesi kävellä vesiesteeltä. Janette talutteli kun pakkasin kamoja autoon. Riisuin turvaliivin ja omat tavarat. Veri virtasi vieläkin tuhatta ja sataa ja suupielet pysyi korvissa. Olin niin iloinen! Miljoonien pusujen ja halejen jälkeen pakattiin heppa ja pistettiin autoon kiitokseksi syömään heinään ja odottamaan Metkistä.

Mentiin kattomaan Metkiksen verkkaa ja lähtö. Sitten käveltiin vedelle hetkeksi kattomaan ja sillä aikaa Anna ja Petri laittoi metkiksen pois. Maastokokeet loppuivat, ja käveltiin kanslialle odottamaan tuloksia. Ja odottaa saikin! meniköhän siinä 1½h tuloksien tekemisessä. Sade ja tuuli alkoi uhata ja voimistua ja siinä itse kukin meinasi turhautua. Mielessä pyöri vain aliaikavirheet, ja taisin jopa sanoa että lähdetään kotiin, en kuitenkaan sijoitu. Vihdoin ja viimein, kun tuli kuulutus ketkä kutsutaan palkintojenjakoon, ensimmäisenä sanottiin minun nimi! minun! :O Leuka tippui maahan ja janette rupesi kiljumaan. Woot, ei voi olla mahollista. Siinä sitten rivissä sijottuneet seisottiin ja palkinnot jaettiin. En voinut vaan uskoa, ikinä en ole voittanut mitään kisoja :) Joskus pikkutyttönä leirikisat. Tunne oli mahtava. Voitin ruusukkeen lisäksi racingin vitamiinipullon joka on todella tarpeeseen, ja ponikokoisen fleeceloimen xD söpön kirsikanpunainen ja siinä on kuva tytöstä ja ponista ja alla lukee "I love Carrots!". ahahah awww :D ja loimen kokohan oli 125cm. Taitaa tulla peppuloimi siitä xD Ihana muisto kuitenkin, ja enemmän olin tyytyväinen hevoseen ja koko suoritukseen. Hevosen ekat kenttäkisat ja heti voitto. Voi vinde. Tunnetta ei vaan voi kuvailla.

Palkinnot kainaloissa hymyssä suin hypättiin autoon sateen alta ja lähdettiin ajamaan. Käytiin syömässä matkalla, ja pian sen jälkeen auto tussahti. Siihen jäätiin forssan tien varteen :D Mä vaan sanoin "ei se mitään, kyllä kaikki järjestyy :)))))" ja näpräsin ruusuketta. Odotettiin 1½h että Petrin kaverit tuli hakemaan hepat ja auton, ja päästiin ajamaan kotiin. Kahdeksain aikoihin illalla oltiin tallin pihassa ja purettiin kamat ja heppa, kiitin Annaa ja auto ja traikku kurvasi pois tallin pihalta. Päähän iski toistamiseen kamala hedari, silmissä musteni enkä pystyny tekemään mitään! Itkua puurtaen pesin loren harjan geelistä ja lakasta, linimenttasin jalat ja käärin pinteleihin, tein ruoat ja laitoin kamat kaappiin. Lähdin ajamaan puolisokeana kotiin, joka ei ehkä ollut järkevää, mutta onneksi ei käynyt mitään. Huhhuh, rankka päivä rakana, ja särkylääke oli apuna kotona.

Upee kokemus ja oon niin mielettömän ylpee hevosesta. Niin joo, ja Lore tiputti takakenkengän maastokokeessa! :D Joten nyt sillä ei ole popoa, ja saadaan vasta kengittäjä torstaina. Nyt on sitten pari päivää kevyttä. Lauantaina olisi tarkoitus mennä Porvooseen, ja sitten 13.6 keravalle :) Mä lupaan kirjottaa jatkossa enemmän : ) I promise. Ja sori kirjoitusvirheet, en jaksa lukea tekstiä uudestaan kun tuli niin pitkä stoori :D hehe. Lisään videot myöhemmin, ja toivottavasti saan kuvia! :)

3 kommenttia:

  1. Onneaonneaonnea paljon voitosta!! :) Ihanaa innostunutta selostusta toi sun tekstis radalta, mäkin olin täällä ihan että hbhfdubfnnrigng eiiiih aliaikavirheet O__o :--D

    VastaaPoista
  2. Kiitos onnitteluista! :) Vähän myöhässä vaan! :D heh

    VastaaPoista