Min första vecka i Sverige

Ensimmäiset 10 päivää takana Ruotsissa. Viimeiset päivät Suomessa olivat todella stressaavia ja turhauttavia. Tuntui etten ikinä kerkeä pakata kaikkea tavaroita ja saada asuntoa tyhjäksi ennenkuin laiva lähtee torstai-iltana. Parit itkutkin tuli väännettyä siinä turhautuessa. Viimeisenä iltana oltiin pakkaamassa Elisan kanssa tallilla Danten kamoja. Olin jo silloin niin jumissa että käytännössä pakkaaminen meni niin että Elisa kysyi vaan "mukaan? ei mukaan?" -tyylillä ja pakkasi tavarat. No, sitten kun olin saanut asunnon tyhjäksi, Danten kamat pakattua ja kaikki tuntui olevan hyvin ja stressi pääsi vähän hellittämään, niin huomasin lähtöaamuna että lompakkoni oli kadonnut. Se olikin sitten ihan vika tikki siihen kohtaan...

Paniikissa huutoitkua vääntäen etsin sitä lompakkoa joka paikasta, soittaen paniikkipuheluita vanhemmilleni, isosiskolleni ja poikaystävälleni. Sitä ei löytynyt ei sitten mistään. Sitten päädyin siihen että se on luultavasti varastettu töissä kun meidän työpisteelle pääsee periaatteessa kuka vaan ja olin viimeisenä päivänä tehnyt viimehetken ostoksia ja luultavasti jättänyt lompakon hövelisti näkyville. Eikun soitto pankkiin ja kortit kiinni, paha mieli siitä että olin juuri laittanut lompakkooni kuukausien käteis-säästöni mitä oli monen sadan euron edestä. Minulla oli niin paha mieli, tuntui että kaikki kaatuu niskaa juuri lähdön hetkellä. Vanhempani lainasivat minulle tukun käteistä mukaan että pääsen määränpäähäni, "kyllä asiat järjestyy" he sanoivat.

Niin me kuitenkin saatiin kaikki kasaan ja hevonen kyytiin, sanottiin hyvästit ja kerettiin ajoissa satamaan. Kun laiva lähti satamasta laskeutui harteilleni pienoinen helpotus. Vihdoin matkalla. Päätettiin poikaystäväni kanssa mennä syömään kunnon ruokaa ja ostettiin vielä jälkiruokabuffetitkin siihen kaupan päälle ;) Ei voitu vastustaa suklaafondyeputousta! Yö laivalla ei mennyt ihan niin kuin olin toivonut. Olin ajatellut että saan nukkua kuin tukki koska en ollut nukkunut kunnolla viikkoon pakkaamisen ja stressin takia. Olin tietysti valinnut meille halvimman hyttiluokan, joten meidän hytti sijaitsi suoraan yökerhon alapuolella ja samalla laivalla sattui olemaan oikislaisten kelluntaristeily.. Joten vietimme koko yön hereillä kuunnellen basson hakkaamista meidän kattoon ja känniläisten örvellystä hyttikäytävillä. Oli mukava lähteä sen yön jälkeen ajamaan kohti Skånea ja matkantekoa edessä 12h :'D

Laiva saapui klo 6:10 Tukholman satamaan. Kun päästiin laivasta ulos käytiin heti ekana pysähtymässä Tukholman Ryttarstadionilla, missä Dantte pääsi kävelemään ja juomaan (no ei se tietenkään juonut..) ja siivottiin traileri. Siitä ajettiin sitten Mantorppiin n. 4h ja siellä Dantte pääsi seuraavan kerran ulos vähän pidemmäksi aikaa ja joikin vähän jo. Mantorpista ajettiin sitten "suoraan" määränpäähän, tosin loppumatkasta oli pakko pysähtyä huoltsikalle torkahtamaan sillä silmäni eivät meinaneet enää pysyä auki motarilla. 15min torkut, iso purkki ruotsalaista vahvaa kahvia ja auton tuuletus kylmälle, näillä eväillä pysyin hereillä määränpäähän saakka. Perillä oltiin joskus 18:30 paikkeilla.

Vastassa oli uudet työkaverini ja tilan omistaja. Anna oli lähtenyt samana päivänä valmentamaan Suomeen Lapinlahdelle, joten hän ei ollut silloin paikalla. Purettiin Dantte autosta, sain rauhassa laittaa tavaroita paikoilleen ja juoksutin Danttea vähän aikaa kun se oli saanut levätä tavaroiden purun ajan. Tämän jälkeen tilan omistaja kutsui meidät syömään hänen luokseen joka oli todella mukava yllätys :) Saatiin todella hyvää ruokaa ja viiniä mahan täydeltä. Tuli tosi tervetullut olo ja luottavainen fiilis että ollaan hyvässä paikassa!

Seuraavana aamuna mulla alkoikin jo työt. Tällä Farmilla on 2 tallirakennusta, toinen on pienempi missä tilan omistajan hevoset ovat ja missä toinen työntekijä työskentelee. Tämän tallin yhteydessä on myös pihatto missä on vaihdellen n. 6+ hevosta. Ja sitten on tämä "meidän" myyntitalli, missä on 16 karsinapaikkaa. Meidän tallin yhteydessä on täysipitkä maneesi. Sitten tilalla on iso kenttä, paljon tarhoja ja näiden ympärillä menee treenirata jossa voidaan ratsastaa hevosia ulkona ja tehdä myös laukkatreeniä. Talvella meillä on myös käytössä loputtomasti peltoja missä saadaan ratsastaa. Annan myyntitallissa minun kanssani työskentelee Sabrina. Sabrinalla on oma yritys, hän yrittää painottua ponien myyntiin ja koulutukseen, mutta ottaa myös nuoria hevosia ratsutukseen. Siivotaan ja hoidetaan tallityöt kuitenkin yhdessä, niiden jälkeen sitten ruvetaan ratsastamaan hevosia.

Meidän työpäivät menee kutakuinkin näin; aamulla hevoset saavat pienet määrät heinää ja väkirehut. Sillä aikaa toinen meistä vie isommat aamuheinät valmiiksi tarhoihin. Sitten tarhataan hevoset ja siivotaan talli. Tämän jälkeen pidetään yleensä kahvibreikki ja syödään jotain. Tauon jälkeen ruvetaan ratsastamaan hevosia. Täällä pyritään siihen, että jokainen hevonen ratsastetaan jokatoinen päivä ulkona ja jokatoinen päivä maneesissa/kentällä. Nyt talvella ainakin aloitetaan ratsastamaan niitä hevosia jotka täytyy ratsastaa ulkona, että keretään valoisan aikaan. Hevosia ollessa paljon otamme usein myös maastoon käsihevosia. Eli ratsastamme yhdellä ja toinen hevonen tulee liikutettua samalla taluttaen selästä käsin. Lopuksi ratsastetaan sitten ne joilla on vuorossa maneesissa työskentelypäivä. Sabrina ratsastaa pääsääntöisesti omien asiakkaidensa hevosia ja muutamaa Annan hevosta. Minä ratsastana Annan myyntihevosia ja joskus hänen omia jos Anna on esim. poissa. Ratsastuksien lomassa autan Annaa hakemalla sille hevosia sisälle ja laittamalla niitä kuntoon/pois.

Pääsin myös viime perjantaina ekaa kertaa kisoihin mukaan. Sabrina hyppäsi myyntihevosella 110cm ja 120cm. Sitten Anna hyppäsi kahdella hevosella 120cm ottaen tuplavoiton (!!!) ja 130cm luokan kolmella hevosella jossa tuli myös voitto ja sijoitus. Sabrina jatkoi kisojen parissa vklpn yli ottaen lauantaina jokaisesta luokasta sijoitukset! Itse olin lauantaina ja sunnuntaina hoitamassa tallia yksin ja ratsastamassa kotona olevia hevosia :)

Nyt maanantaina minulla on ensimmäinen vapaapäivä. Aikomus oli nukkua niin kauan kuin sielu sietää mutta silmäni räpsähtivät auki kuin automaattisesti klo 6:30. Hetken jouduin pyörimään sängyssä yrittäen kertoa keholleni että nyt saa jatkaa nukkumista eikä tarvitse nousta. Sitten sain pitkitettyä torkkumista klo 11 asti ja sen jälkeen oli pakko nousta ylös kun rupesi turhauttamaan. Jännästi se keho tottuu vaan noihin aikaisiin herätyksiin ja fyysiseen työmäärään. On tuntunut oudolta vain oleskella tämä päivä ja katsoa kun muut tekee töitä. Melkein tulee huono omatunto tästä lorvailusta mutta yritän muistutta itselleni että olen vapaapäiväni ansainnut ja kroppani (sekä mieleni) tarvitsee myös lepoa.

Vaikka minulla on vuosien tallityökokemus teinistä asti niin tein tässä välissä 3v töitä kaupassa, joten yhtäkkinen fyysinen työ + monen hevosen ratsastaminen päivässä pistää kyllä kropan ja kunnon äärirajoille, vaikka koen etten ole missään vaiheessa ollut mitenkään huonokuntoinen. Pakko sanoa että joka päivä viimeisten hevosten kanssa alkaa jo käsiä ja jalkoja vapisuttaa ja kroppa tuntuu makaroonilta. Iltaruokinta menee jo puoliunessa. Joka ilta olen ollut kyllä ihan kuitti jaa kaatunut suoraan sänkyyn kun olen päässyt suihkusta. Mutta samalla tunnen valtavaa mielihyvää tästä raatamisesta sillä tiedän että kunto nousee kohisten ja kilot karisee!

Fyysisen rasituksen lisäki myös aivot ovat joka ilta ihan jumissa kun työkielenä on Englanti ja kuulen Ruotsia 24/7 ymmärtämättä siitä juuri mitään. Nykyään osataan jo nauraa Sabrinan kanssa iltasin kun en saa sanottua mitään järkevää lausetta englanniksi, mutta silti tulen ymmäretyksi. Ensimmäisen 10 päivän jälkeen englantikin sujuu jo ihan mukavasti enkä ota sen osilta enää mitää paineita. Ihmiset täällä sanoo että puhun hyvin englantia eivätkä he koe että olisin huono siinä. Me suomalaiset ollaan kuuluisasti vaan kovin kriittisiä sen Englannin käytön suhteen ;)

Grass ja Meran käsihevosena, tai -ponina ;)

Ensimmäinen viikko on ollu siis rankka mutta hyvin hyvin antoisa. Mikään ei ole varsinaisesti tullut yllätyksenä vaan tiesin odottaa että alku on varmasti rankkaa ja työpäivät ovat pitkiä. Mutta on tämä silti hemmetin antoisaa ja koen olevani onnellinen ja oikeassa paikassa. Ei ole tullut ikävä kotiin, ainakaan vielä. Ihmiset täällä ovat ihan huippuihania ja Anna on huippupomo ja -valmentaja. Saan treeniä lähestulkoon päivittäin joko Danten tai myyntihevosten kanssa. Koen jo saaneeni huikean paljon paremman otteen ratsastukseeni jo viikon työskentelyn jälkeen. Poikaystävänikin on sopeutunut hyvin ja sai heti oman alansa töitä täältä! Dantte on ollut aika villinä ja on perinteisesti jännittynyt ratsastaessa kun ollaan uudessa paikassa. Anna sanoi, että se on tosi hyvä juttu koska päästään heti käsiksi siihen minkälainen se on kisoissaki ratsastaa kun se jännittyy eikä ole yhteistyökykyinen. Olen saanut jo tositosi hyviä vinkkejä sen läpiridaamiseen kun se on hankala ja sen pukitteluun esteiden jälkeen!

Tässä vähän videota teille meidän viimeviikon ensimmäisistä estetreeneistä Annan kanssa. Treenattiin niin sanotusti kouluratsastusta esteillä. Danten piti odottaa takajaloilla viimeiseen askeleeseen asti esteille ratsastaessa ja joka kaarteessa sen tuli kunnoittaa mun sisäpohjetta ja ulko-ohjaa. Keskityttiin myös mun istuntaan alussa että pystyttyäisiin mahd. paljon ehkäisemään Danten pukittelua mutta Anna oli myös vähän sitä mieltä että se on sellaista protestointia ettei se haluaisin tulla heti takajaloilleen esteen jälkeen vaan olisi mukavampi juosta täysiä :) Videot ovat aika lyhyitä pätkiä sillä mun puhelimen akku oli ihan finaalissa silloin. Näytän myös aikamoisela michelinukolta sillä tohon aikaan oli myös aikamoinen pakkasjakso täällä Ruotsissa joka tuntui todella kylmältä joten mulla on varmaa 3 villapaitaa päällä + toppaliivi :'D Normaalisti täällä Etelä-Ruotsissa ei ole kunnon talvea, mutta nyt oli tullut tännekkin asti lunta ja pakkasta.

Pyrin jatkossa pyhittämään vapaapäiväni tämän blogin päivittämiseen. Toki kun totun työrytmiin enkä toivonmukaan ole ihan niin loppu työpäivien jälkeen pystyn ehkä päivittämään sitten muulloinkin kuin vapaapäivinä! Mulla on esimerkiksi kerrottavaa teille yhdestä lisäravinteesta joka suojelee hevosen masua stressin aikana ja muulloinkin jos on herkkämahainen hevonen. Sponsorini Horse & Rider halusi tukea Danten matkaa tällä tuotteella ja se rupesi syömään sitä pari päivää ennen lähtöä ja syö edelleen, ja koen todella että siitä on ollut suuresti apua! Dantte hädintuskin kuivui/laihtui matkan aikana ollenkaan eikä sen vatsa ole ollut ollenkaan löysällä tai muutenkaan kipeän olinen. Mutta tästä "ihmeaineesta" sitten lisää omassa postauksessaan ;)

Sabrinan hevonen Max! :)  

Dantte paistattelemassa talviauringossa :)

Täällä oli tosi kaunis talvi viikon ajan, vähän pakkasta, kauniit maisemat ja auringon paiste! 

Ainiin, se lompakko löytyi sitten Danten tavaroiden seasta täällä Ruotsin päässä... Ei mulla ole mitään hajua miten se sinne oli joutunut, mutta en kyllä toisaalta yhtään ihmettele yhtään sillä viimeinen viikko Suomessa meni aikamoisessa sumussa. Loppu hyvin kaikki hyvin, paitsi että joudun nyt odottamaan uusia pankkikortteja useamman viikon.