21.9. ERC koulukisat

Viime viikonlopun sunnuntaina 21.9. käytiin Loren kanssa Elite riding clubin järjestämissä seurakoulukilpailuissa. Lähdin kisoihin aika extempore enkä valmistautunut niihin mitenkään suuresti muuta kuin ratsastamalla pari päivää ratoja ja niiden kohtia. Lore oli tuntunut kotona niin miellyttävältä ja kivalta ratsastaa että ajattelin että hitto, miks ei lähettäs vähä kisoihi tuulettumaan ja hakemaan sitä kuuluisaa ratarutiinia mitä mäkin tarvitsen ihan hulluna kouluradoille.

Kisakutsusta huomasin, että siellä on mahdollista ratsastaa omavalintainen vaativan b:n ohjelma. Päätinpä sitten olla rohkea ja vihdoin viimein startata koulukisoissa sitä vaativaa. Hain kyllä tähän vähän rohkaisua meijän Horse & Rider tiimin tuuppareilta Nooralta ja Terhiltä, heh kiitos tytöt! ;D Niinpä ilmoitin meidät Helppo A:2 ja Vaativa B:0 luokkiin.

Kisa-aamuna oli tosi kiva fiilis, aurinko paistoi ja Lore ihan silminnähden heräsi eloon kun rupesin sitä letittämään. Sen silmät kirkastui ja säkäkorkeutta tuli taas lisää monta kymmentä senttiä. Se on niin kisahevonen sydämmeltään.. Siinä se maltillisesti odotti kun letitin loppuun ja puunattiin sitä Minnan kanssa. Sitten kun kaivettiin kuljetussuojat esiin ja avattiin niiden tarroja niin alkoi tuttu korske ja pörinä ja suojien pällistely :D Kohta 5 vuoden ajan, joka ikinen kerta kun lähdetään reissuun niin Lore jaksaa aina pällistellä ja pöristä kulkkareita! On se hassu tyyppi!

Oltiin kisoissa hyvin ajoissa ja kerettiin juomaan kahvit ja vaihtaa kuulumisia muutamien tuttujen kanssa ennenkuin mentiin laittamaan Lorea. Verryttely oli ulkona ja suoritus maneesissa, siinä jo valmiiksi yks haaste ja jännitysmomentti. Yleensä hevoset muuttuu aika lailla jos verryttely on ihan toisaalla kuin suoritus.

Pääsin ajoissa verkkaamaan, ehkä jopa liian ajoissa koska kisat vähän venähti ja jouduin kävelemään paljon. Mutta toisaalta oli kiva ettei ollut mihinkään kiire. Aluksi Lore oli tosi jännittynyt ja toispuoleinen. Oikeassa kierroksessa taipui kuin makkara ja vasemmalle mentäessä kaatui vain ulkopohjetta päin eikä meinannut kantaa itseään rehellisesti. Rauhallisen verkan myötä meno parani ja ennen suoritusta tuntui siltä et nyt on tosi hyvä ja kiva fiilis, heppa kuuntelee ja on rento.

Ennen helpon A:n rataa edellisen ratsukon lopettaessa suorituksensa ja yleisön taputtaessa reippaasti Lore vinkaisi ja kavahti takajaloilleen. Hyvästi rentous ja harmonisuus :D En säikähtänyt itse loikkaa, mutta kun hevosesta tuli jännittynyt kuin viulunkieli niin sitten minäkin jännityin korvista varpaisiin. Siinä vaiheessa kun olin p*skanjäykkänä selässä niin hengitin syvään ja komensin itseäni "Hei tyttö, jos sä meinaat joskus tehdä huippusuorituksia arvokilpailuissa, niin sun ei tulis jännittää näin paljon seurakisojen starttia, täällä ollaan harjottelemassa, nyt relaa!!". Sitten huokasin ja rentoutin hartiat ja lähdin ratsastamaan suoritusta.

Aluksi Lore oli tosi jännittynyt ja meno on omaan silmään vähän takkuista ja väistöt menivät penkin alle. Lore jännittyi niissä eikä edennyt eteen eikä sivulle. Olin pettynyt koska Lore osaa esittää hienot väistöt kun ne menee nappiin. Muuten rata oli rikkeetön ja loppua kohti hevonen rentoutui ja laukkaosuus meni huomattavasti paremmin, joskin keskilaukkojen jälkeen helposti Lore työnsi pyllyä uran sisäpuolelle, pitää kiinnittää siihen enemmän huomiota jatkossa.. Paperissakin luki "VARO PYLLYÄ!!!", rupesi hieman naurattamaan :'D Kaikenkaikkiaan olin tosi tyytyväinen suoritukseen ja siihen että vaikutin koko radan ajan ja työstin hevosta paremmaksi! Lore oli kuitenkin kuuliainen läpi radan eikä jännittänyt itseään kuuroksi ja vahvaksi niinkuin kenttäkisoissa se usein tekee. Toki kankisuitsituksella on suuri vaikutus tähänkin asiaan, Lore kunnioittaa heti paljon paremmin pidätteitä ja istuntaa kun on enemmän rautaa suussa, vaikka mun ei tarvitse käyttää kankiohjaa juuri ollenkaan, kotona annan sen roikkua miltein löysänä. Se riittää että ne on sillä päässä niin ratsastettavuus on paljon herkempi.



Kisoissa oli tosi vähän lähtijöitä ja olin ainoa joka starttasi vaativaa b:tä joten ratsastin radan heti helppo A luokan jälkeen. Toisinsanoen kerkesin hetken kävellä ekan radan jälkeen, sitten kävin tekemässä kentällä parit vaihdot, avot, sulut ja sitten takaisin radalle. Lore rupesi jo vähän väsymään ja sain ratsasta reippaammin jalalla ja istunnalla jotta sain pidettyä paketin ja tahdin kasassa. Jouduin ottamaan myös vähän enemmän kankea käteen loppuradasta ja tästä tulikin paperissa sanomista että varo käyttämättä liikaa kankea ettei kaula lyhene liikaa. Tässäkohtaa kyllä mietin että on kunto päässyt laskemaan kuskilla kun en meinannut enään jaksaa pitää itseäni ja hevosta kasassa vaativa b suorituksen ajan. Avoissa ja suluissa näkyi että Lore rupesi väsymään ja se oli niissä tosi jäykkä ja tahditon. Niistä myös paistaa läpi ettei ne mene rutiinilla eikä niitä olla harjoiteltu tarpeeksi, mutta annettakoon se nyt meille anteeksi, entinen kenttäratsukko kun ollaan ;) Oon tyytyväinen että ne sujuu nykyään paljon paremmin kun viimetalvena oli vielä ihan kauheeta vääntöä niiden avojen ja sulkujen kanssa.. Nyt pikkuhiljaa rupean hahmottamaan miten ne kuuluisi ratsastaa, vielä kun oppisi ratsastamaan ne hyvin! Laukanvaihdoissa Lore innostui, ekassa tuli koikkaloikka ja toisessa se rupesi ennakoimaan ja siitä tuli pieni horjuminen :D Mutta mun mielestä selvittiin ihan kunnialla ja siistillä radalla meijän ekasta vaativasta b:stä! Vai mitäs te ootte mieltä?



Olin Loreen supertyytyväinen, se teki melkeen just niinkuin pyysin. Videolla näyttää mun mielestä että se viihtyy radalla ja tykkää esiintyä. Oma istunta pistää omaan silmään pahasti. Huomaa, että kesä on ollut todella katkonainen ja sellanen tietynlainen treenin puute näkyy mun tekemisestä ja ratsastuksesta. En istu niin jämptisti ja rennosti, vaan heilun vähän siellä täällä jalat edessä ja välillä polvi puristaen. Huomaa että viimeisimmästä Airan istuntatunnista on aikaa, joka oli ennen SM-kisoja Kesäkuun alussa. Niin, sitä kuuluisaa keskivartalon hallintaa tarvittaisiin rutkasti lisää..

Tuomari oli todella tiukka, Helposta A:sta sain 59% ja rapiat ja Vaativasta B:stä 57%. Mielestäni kokonaisuudessa vaativan rata oli suorituksena parempi ja yhtenäisempi. Tuomarikommentit olivat päteviä ja oli kiva kerrankin saada koulupaperit joissa oli paljon kommentteja ja kritiikkiä eikä pelkkiä numeroita. Ympäripyöreästi tuomari oli sitä mieltä, että lisää voimaa ja rehellisemmin selän läpi kantamaan. Keskiaskellajit rohkeammin ja lisää ilmaa alle. Nämä jutut onkin tiedossa ja keskiravi on aina ollut meille hankala. Lore ei ikinä ole oppinut venyttämään kunnolla ja kaikenlisäksi se on ihan järkyttävän vaikea istua.. Siksi lähestulkoon aina kenttäohjelmissa kevennän keskiravit jos vaan saa..

Olin tosi tyytyväinen näihin suorituksiin tällä harjoitusmäärällä. Melkein iha tuli sellainen olo että ei tää kouluratsastus ookkaan niin hirveetä. Mutta älkää huoliko, ei mua saa käännytettyä kouluratsastajaksi, vaikka sitä nykyään siedänkin enemmän! ;D Päivä päivältä sitä vaan tajuaa paremmin kuinka tärkeää se hyvä perusratsastus on ja kuinka paljon se vaikuttaa _kaikkeen_ muuhun mitä sen hevosen kanssa teet, kuten hyppäämiseen. Joten älkää ikinä tinkikö perusratsastuksen treenaamisesta! Ja oikotiet kannattaa unohtaa, ne eivät loppupeleissä vie sinua yhtään mihinkään, kuin väärin työskentelevään hevoseen ja väärin opittuihin ratsastustapoihin joiden korjaaminen on sitten isompi homma. Istunta ja pohjeavut ovat kaiken aa ja oo ja perusta. Sen minä olen oppinut ja aijon myös jatkossa panostaa istuntaharjoitteluun ja pyrin aina siihen että hevonen toimisi lähestulkoon 80% istunnalla ja pohkeilla. Ohjilla vaan viimeistellään, se olisi mun ihanne ja tavoite ratsastuksellisesti.

Kiitos kaikille aivan ihanista kommenteista edelliseen postaukseen. Yllätyin tästä hirveästä kommentivyörystä ja tuesta! Ootte aivan ihania, olen todella otettu! :)

Ihanaa saada pitkästä aikaa paljon hieonja kuvia koulukisoista, kiitos paljon Noora Porkalle kivoista kuvista!

Huojentunut lopputervehdys.