Etusivu           Roosa           Amorodio d'Acheronte           Colorado

En tiedä mitä kirjoittaa..

perjantai 13. kesäkuuta 2014



Lähestulkoon kaikki varmaan tietää että loukkaannuin pahasti Finnderbyssä SM-kisoissa Ypäjällä. Lore teki ihan mahtavan maastokokeen ja ainoastaan 1 hyppy epäonnistui vähän vedellä, missä ajauduttiin liian lähelle. Mutta siitäkin selvittiin, viimeisestäkin esteestä selvittiin... melkein.

Joo, hypättiin sen yli kyllä mutta sen jälkeen pamahti ja lujaa. 

Kun vedellä ajauduttiin liian lähelle kapeaa estettä koska en osannut tehdä tarpeeksi ajoissa ratkaisua otanko taakse vai jatkanko reippaasti eteen, joten siihen väliin tuli 3 ja puoli askelta. Tässä hypyssä kehuessani suuresti rehellistä hevostani ja pitäessäni tasapainoani keskittymiseni herpaantui sen verran että poistuttiin väärästä kohtaa vedestä ulos. Ei todellakaan mitään metsää päin vaan ihan selkeää ratsastusreittiä pitkin.

Jatkoin reittiä pitkin ja kun löysin katseellani seuraavan esteen oli linja hieman vino eikä minulla ollut enään mahdollisuutta kääntyä takaisin. Luulin että voin hypätä esteen vinossa ja jatkaa sitten oikealle, mutta vasta 10m ennen estettä huomasin esteen takana olevan koivun. Tässä vaiheessa oli liian myöhäistä reagoida kun Lore ampaisi jo hyppyyn ja kirjaimellisesti laskeuduttiin päin koivua. Luojan kiitos Lore kerkesi väistää, minä en.

Minä ja Mörri, mun tsemppari.

Pamahdin suoraan päin koivua vasen lantio/reisi edellä ja tipuin maahan. Kipushokki valtasi kehoni ja kieriskelin pitkään siinä maassa anoen toimihenkilöiltä apua. Eihän he tietenkään voineet auttaa minua muuten kuin hälyyttämällä ensiapua. Se kipu oli jotain hirveää, se valtasi kehon kokonaan eikä hengityskään kulkenut. Ensimmäinen asia johon kiinnitin huomiota oli se että tipuinko maalilinjan taakse vai eteen, tässä vaiheessa vielä luulin että saattaisin kyetä ehkä jatkaa kilpailua jos olisin tippunut maalin jälkeen, mutta maalin olikin vielä 10 metriä.. 

Jääräpäisenä ihmisenä revin kypärän ja turvaliivin päältäni ja nousin puoliksi istumaan oikean käteni varaan, vaikka kaikki pyysivät minua makaamaan. Oloni oli niin huono että pelkäsin pyörtyväni jos jäisin maahan makaamaan. Siinä ajan kanssa minut saatiin sitten ambulanssiin ja siitä lähdettiinkin sitten kohti Hämeenlinnan sairaalaa. 

Onneksi minulla oli Tomi ja Elisa mukana, joten he huolehtivat hyvin Loresta ja Lore oli kunnossa joten minun ei tarvinnut sitä murehtia. Äitinikin oli katsomassa pitkästä aikaa kisojani ja sitten kävi näin.. Monen mutkan ja kipupiikin kautta olen nyt Töölössä, makaan sängyssä reisi 40cm auki ja odotan koska minut keretään leikkaamaan. Jalkani leikattiin auki sunnuntai-aamuna koska siellä oli sisäinen verenvuoto ja etureisilihaksen kuolioriski oli suuri. Jalan sisältä poistettiin 6-7dl verta ja hyytymää. En siis koskaan ole kokoenut tällaisia kipuja kuin tämän onnettomuuden johdosta. Se tunne kun sun jalka on niin turvonnut ja täynnä painetta että se voisi räjähtää hetkenä minä hyvänsä.. 

Minulla oli 3 vuorokautta alipainelaite jalassani, joka poisti turvotusta ja nestettä jalastani leikkausta varten. Mutta nyt olen maannut jo 2 vuorokautta ilman alipainelaitetta sängyssä, koska minua ei keretä leikkaamaan. Tilanne täällä sairaalassa on todella kurja ja infektioriski jalkaani on todella suuri, koska se on auki. Olen joutunut kestämään kaksi todella kivuliasta operaatiota ilman nukutusta, jotka normaalisti nukutuksessa tehtäisiin. Tänään lääkärit yrittivät ommella täällä 6 hengen vuodeosastolla haavaa kiinni tässä sängyssä, koska leikkaussaliin eikä heräämöön mahdu. Koko homma oli suorannaista kidutusta ja siinä vaiheessa kun menin järkyttävään shokkiin kivusta lääkärit tajusivat ettei jalkaani voida operoida ilman nukutusta. Siis niin brutaalia ja epäinhimillistä, enkä vieläkään tajua mitä olen joutunut kokemaan. Hoitajanikin sääli minua niin paljon että rupesi myös kyynelehtimään tässä tilanteessa ja koitti tukea minua parhaani mukaan silittäen ja pitäen kädestä kiinni. Sen nyt olen vain päättänyt että KUKAAN ei koske enään jalkaani ilman että multa on taju pois. 

Ihanat ystävät käyneet piristämässä mua! Tässä huomaa kuinka lääkkeeissä olen..

Tänä iltana mun piti päästä leikkaukseen, mutta ylläripylläri se peruuntui, huomenna katsotaan uudestaan. Voi olla että jos huomenna he eivät tee asialle jotain minut siirretään yksityiselle leikattavaksi. On tää ihan sairasta maata täällä jalka auki kun sitä ei keretä pistämään asiallisissä tiloissa umpeen. 

Että tällaisia terveisiä täältä sairaalasta. Pettymys on suuri että mokasin taas SM-kisoissa ja menetin sen viimeisen mahdollisuuden nuorten SM-mitalliin. Niin epäreilua, niin epäreilua. En tiedä miten pystyn käsittelemään tätä asiaa ja pääsemään siitä joskus yli. Kaikkeni tämän lajin eteen olen tehnyt että enempää en olisi voinut antaa, ja taas kävi näin. Nyt voin kyllä oikeasti sanoa että mulla on joku kirous näiden arvokisojen suhteen. Saa nähdä pääsenkö Elokuussa edes pohjoismaiden mestaruuksiin, tai jos pääsen niin mitähän siellä sitten sattuu ja tapahtuu!!

Minullahan tosiaan oli kypäräkamera tällä radalla. Haluaisin kyllä joskus ladata videon nettiin koska Lore teki niin hienon radan tähän tapaturmaan asti että haluisin kaikkien näkevän sen. Mutta se loppu on aika karu kun siinä kuuluu mun kaikki tuskanhuudot ja itkemiset kun eihän sitä kameraa kukaan tajunnu sammutta.. Joten en tiedä palveleeko sellaisen videon julkaiseminen ketään, vaikka tiedän että ihmiset ovat uteliaita. Jos julkaisen sen videon niin luultavasti leikkaan siitä sen tapaturman pois.. Mutta katsotaan.

Keski-uusimaan toimittaja Margit Ticklen soitti minulle sunnuntaina sairaalaan ja teki jutun lehteen tästä onnettomuudestani. Tässä pari kuvaa artikkelista, toivottavasti siitä pystyy lukemaan jotain..

 (klikkaa suuremmaksi)



Toimittajalta oli taas lipsahtanut virhe tuonne, että olisin saanut joskus sm-kultaa hopean sijaan..

Nyt yritän saada itseni mahdollisimman nopeasti kuntoon jotta pääsisin takaisin satulaan. Suru on suuri ja näiden sairaalatapahtumien ja kipujen keskellä en ole edes kerennyt käsitellä vielä tätä itse SM-kisan pettymystä. Luulen että se tulee sitten jälkeenpäin kun kivut ovat vähentyneet ja on aikaa ajatella jotain muutakin. 

Onneksi minulla on ihan valtava määrä ihmisiä hengessä mukana ja tukena. Ystäväni ovat käyneet pitämässä minulle seuraa täällä sairaalassa ja facebookissa on tullut ihan järkyttävä määrä tukea ja tsemppejä! Olen NIIN kiitollinen teille ihan jokaiselle!



Nyt on taas yksi hetki, kun tekisi mieli luovuttaa ja lyödä hanskat tiskiin. Mutta enhän minä niin voi tehdä?

75 kommenttia:

  1. TSEMPPIÄ <3 Kamala, kuulostaa pahalle... Toivottavasti paranet pian ja pääset rakkaan harrastuksen pariin.

    VastaaPoista
  2. Auts..: ( parane pian roosa!! ja totta, muakin ihan uteliaisuudesta kiinnostaa koko video.. kuinka kamalalta se kuulostaakaan. voi tätä uteliaisuuttani, hävettää ihan omasta puolestani :D onneski lore on kunnossa, pääsette jatkamaan harjoittelua heti kun paranet!!:) tsemppiä vielä!!

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Paranemisia ja voimahaleja Roosa, toivottavasti saat jalan mahdollisimman äkkiä kuntoon! :--/ <3

    VastaaPoista
  5. Valtavasti peukkuja. Ihan kauhea onnettomuus, onneksi ei käynyt pahemmin.
    Tuo sairaalatouhu on kyllä ihan naurettavaa, ei voi uskoa että tällaisessa "hyvinvointivaltiossa" käy noin >:(
    Paranemisia ja tsemppiä!

    VastaaPoista
  6. Valtavasti tsemppiä ja paranemisia <3!!!

    VastaaPoista
  7. Mua harmittaa sun puolesta niiin paljon, kuinka epäreilu maailma onkaan! Ehkä olet jo kuullut nämä jo monet kerrat, mutta onneksi Lore on kunnossa ja säkin hengissä. Ihan ihme toimintaa sairaalan puolesta, toivottavasti pääsisit leikkaukseen mahdollisimman pian. Täältä suurimmat mahdolliset tsempit - paranemisia!

    VastaaPoista
  8. Tsemppiä ja paranemista!
    Olisi kiva, jos lataisit videon nettiin, mutta leikkaa ehdottomasti viimeinen este pois!
    Käsittele asia rauhassa, kisoja tulee vielä tulevaisuudessakin.

    Minna

    VastaaPoista
  9. Tsemppiä ja paranemista!
    Olisi kiva, jos lataisit videon nettiin, mutta leikkaa ehdottomasti viimeinen este pois!
    Käsittele asia rauhassa, kisoja tulee vielä tulevaisuudessakin.

    Minna

    VastaaPoista
  10. Tosi paljon tsemppiä ja paranemisia! Sinä jos kuka olisit ansainnut menestyksen SM -kisoissa, olen aina ihaillut kuinka kovaa työtä teet ja pystyn hyvin samaistumaan sinuun, kun joutuu oikeasti esimerkiksi sen ratsastukseen käytettävän rahan eteen tekemään ihan hirveesti hommia, että kaikki on mahdollista. Toivottavasti pääset pian sairaalasta pois ja aloittamaan sekä fyysiset että henkiset parantelut. Usko, että tämä kääntyy joku päivä vielä voitoksi, ja olet vahvempi kuin koskaan!

    VastaaPoista
  11. Tsemppiä paljon! Oot tehny niin valtavasti töitä tän lajin eteen et sulle olis toivonu nyt menestystä. Kyllä se sinnikkyys vielä palkitaan. Mutta paaaljon voimia ja paranemisia! ❤

    VastaaPoista
  12. Muista et sulla on SRLn vakuutus, joten vaadi hoitoa! Ja älä emmi siirtoa yksityiselle. Ps vakuutuksists voi anoa korvausta kivusta ja särystä taulukon mukaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivun ja säryn korvausta voi saada vain vastuuvakuutuksesta, eli jos joku toinen osapuoli on aiheuttanut sinulle vahingon...

      Poista
  13. Paljon tsemppiä kuntoutukseen, täällä pidetään peukut pystyssä paranemiselle!! :)

    VastaaPoista
  14. Paranemisia! Olisi kyllä kiva saada vielä video nähtäville maastokokeesta. (jopa viimeiselle esteelle tuleva huono tie, katkaise video vaikka esteenpäällä)

    ja innolla odotan, että pääsen taas seuraamaan sinua ja latea kisoissa ja täällä blogissa! :)

    VastaaPoista
  15. Paranemisia ! Ite ainakin haluisin nähdä siihen tippumiseen asti, mutta voit leikata siitä kohtaa pois missä oot maassa ?

    VastaaPoista
  16. Tsemppii sulle! Videosta tuli mieleen, että eikö sitä voi ladata ilman ääniä niin ei tule sillee paha mieli niistä tuskanhuudoista tai vaikka tosiaan siitä esteen päältä katkaiset. Ihan mielenkiinnolla itsekkin haluaisin nähdä että mikä siinä siis meni vikaan, kun en oikein hahmota :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin ehdottaisin, että julkaiset sen videon ilman ääniä ja katkaiset joko esteen päällä tai siinä kohtaa, kun putoat? Itsekään en tainnut hahmottaa oikein mikä siinä meni vikaan, ja olisi sinäänsä kiinnostavaa nähdä, mutta ilman mitään tuskanhuutoja. Ja tottakai jos viimeiselle esteelle saakka rata kerran oli tosi hyvä, olisi se kiva nähdä!

      Mä oon ihan varma, että sä tuut vielä saamaan sen SM-mitalin, jos (tai siis kun) et nyt luovuta. Sä ansaitset sen, oot tehny niin paljon työtä sen eteen. Ja muista, että vaikka sä epäonnistuisit, sä oot joka tapauksessa parempi, kuin ne jotka eivät edes yritä! Paranemisia! Onneksi olette molemmat vielä hengissä :)

      Poista
  17. näinhän se menee, heti kun hevonen olisi taas kunnossa loukkaantuu ratsastaja, tuttu tunne. Vielä noin lähellä maaliviivaa! no, tästä ei onneksi voi olla suunta kun ylöspäin, koita pärjäillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. pysähtykö lore muuten sun tippuessa?

      Poista
  18. Vaarallinen laji on ratsastus.. Onneksi pää ei ollut se, mikä sai pahimman tällin! Tosi paljon tsemppiä paranemiseen ja toipumiseen! Rauhassa kuntoudut, kyllä se onneksi vielä kääntyy kun on sen aika! :)

    VastaaPoista
  19. Voi ei muakin harmittaa niin paljon sun puolesta :( mut pääasia että ootte molemmat vielä hengissä, ja oli sen verran onnea matkassa ettei huonommin käyny.. :) tsemppiä ja paranemisia sulle!

    VastaaPoista
  20. Tsemppiä,voimia ja mielenlujuutta sinulle toipumisprosessiin!

    VastaaPoista
  21. Voi ei, tsemppiä! Kuulin ny vasta tästä o:

    VastaaPoista
  22. Paljon tsemppiä! Kiinnostaa tietää miksei voisi hakeutua jo aikaisemmin yksityiselle? SRL vakuutushan ilmeisesti kattaisi?

    VastaaPoista
  23. Mulle tuli niin kamala olo kun hevostalli.netistä luin mitä oli tapahtunut! Sä olet tehnyt niin suuren työn ja taistellut monien ongelmien kanssa voittaen ne ja nyt käy näin :( Ihan mielettömästi tsemppiä sulle! Ja oon ihan satavarma että joku päivä sä vielä saat sen kirkkaimman mitalin, koska sä olet sen todellakin ansainnut! Äääh! Niin miljoona asiaa päässä, mitkä ei muotoudu fiksuiksi lauseiksi nyt! Ole vahva ja paranemisia!

    VastaaPoista
  24. Muija olisi voinut menettää henkensä tai halvaantua ja silti kehtaa nyt kehtaa kitistä menetetystä mitalista... Ei heru sääliä. Itse menetin ystäväni samankaltaisessa onnettomuudessa ja jos hän olisi ollut niin onnekas, että olisi jäänyt henkiin, ei hän olisi kehdannut sanallakaan valittaa. En kehtaisi minäkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sitä saa olla harmissaan, oli käynyt niin tai näin. Tavoitteelliselle urheilijalle tuollainen on kova isku. Tuskin kukaan voisi suhtautua asiaan neutraalisti, jos on tehnyt asian eteen kovasti töitä, ollaan NIIN lähellä mitalia ja sitten käy noin.

      Tietenkään et lyö hanskoja tiskiin! (Mutta anna itsellesi aikaa parantua/kuntoutua kunnolla.)

      Kaikkea hyvää sinulle ja pikaista paranemista! Vaikka nyt tuntuu vaikealta, uskon, että elämässäsi on vielä paljon mukavia kokemuksia edessäpäin.

      Poista
    2. Ja tilannehan on jo se ettei Roosalla ole hengenhätää. Jos tilanne olisi vakavampi, saattaisi olla eri jutut mielessä.

      Poista
  25. En ole blogiasi ikinä lukenut tai tiedä sinua, ht.netin linkki toi tähän tekstiin. Elämänvoimaa sinulle, kävi miten kävi! Nauti ratsastusharrastuksesta kun taas selkään pääset, mutta kunnianhimosi tällä saralla varmaan sinun täytyy unohtaa. Hevostelusta voi nauttia niin monella tapaa, aika korjaa. Kokemuksestani olen itse sen oppinut, että loukkaantumisen (omani oli pienimuotoisempi) jälkeen ei välttämättä vuosiin pääse satulaan, mutta silti voi nauttia, kunhan henkiset haavat ovat vähän umpeutuneet.

    Jaksamisia! Itse me tämän harrastuksen olemme valinneet.

    VastaaPoista
  26. Kunhan tosta kuntoudut, niin muista että hevosten kanssa ei saavutettavat asiat kesken lopu. Vaikka seuraavalle etapille matka alkaa vähän niinkuin alusta mutta sellaista tää on, leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä mutta myös saavutuksia. onneksi ei käynyt kohtalokkaasti ja toivottavasti kuntoudut täysin.

    VastaaPoista
  27. Käsittämätöntä ettet pääse leikkaukseen. Ihan suututtaa sun puolesta. Ja noi vastoinkäymiset.. Niitä vaan joutuu kohtamaan.. Varmasti tuntuu siltä että miksi niitä tulee juuri omalle kohdalle niin paljon, mutta kyllä sä vielä sieltä nouset! Paljon haleja ja tsemppejä sinne! :)

    VastaaPoista
  28. Ei voi olla totta... Älä anna periksi, tsemppiä sulle hirveästi täältä, toivottavasti sut nähään nopeesti taas isoilla radoilla <3

    VastaaPoista
  29. Unelmat ja tavoitteet on varmasti meitä kaikkia kasassa pitäviä asioita ja auttaa jaksamaan vuodesta toiseen myös vaikeuksien keskellä. On kurjaa, että viimeinen mahdollisuutesi nuorten mitallistina kärähti tähän, mutta muista, että on niitäkin jotka eivät ole vastaavan onnettomuuden jälkeen enää kävelleet, saati sitten ratsastaneet ja jopa on niitä joilta on henkikin mennyt. Laiha lohtu varmasti ja pettymys tulee varmasti viiveellä mutta toivotaan että sennuvuodet ovat sinulle oikein antoisia ja menestyksekkäitä. Parane kunnolla ja palaa entistä ehompana!

    VastaaPoista
  30. Voi että miten muakin niin harmittaa sun puolesta, pitikin käydä näin. Olisit todellakin ansainnut menestystä, blogin kautta on välittynyt miten paljon ja pitkäjänteisesti oot tehnyt töitä sen eteen. Ihan hirveesti voimia ja tsemppiä fyysiseen ja henkiseen kuntoutumiseen, oot vahva ja rohkea, Roosa! Toivottavasti oot pian taas satulassa :)

    VastaaPoista
  31. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  32. Ratsastus on siitä mukava laji, että olympialaisiinkin voit osallistua vielä vaikka 70-vuotiaana :) Kyllä sinä vielä ehdit. Tsemppiä tosi paljon paranemiseen, kuntoutumiseen ja jatkoon!

    VastaaPoista
  33. Tsemppiä jaksuja sulle ihan hirveesti sinne! :)

    VastaaPoista
  34. Tsemppiä Roosa! Olen todella pahoillani tilanteestasi! En ymmärrä, miksi ihmiset kommentoivat asiaa ht.netissä niin negatiiviseen sävyyn. :( Jos koet tulleesi huonosti hoidetuksi/kohdelluksi sairaalassa, anna sairaalalle palautetta!! Toivottavasti jalka päästään pian laittamaan umpeen. Voimia ja paranemista! Oli varmaan enkeleitä matkassa, kun ei onneksi henki lähtenyt noin pahassa tällissä.

    VastaaPoista
  35. Onneksi molemmat on hengissä ! Mua kyllä ärsyttää toi ettei sairaalassa ole tilaa, ja että sua pidetään siellä jalka auki D: Voimia ja paranemisia ♥

    P.s jos yhtään lohduttaa niin et ole ainoa jolle tapahtuu aina jossain tärkeässä tapahtumassa jotain.

    VastaaPoista
  36. Kauheeta! Voimia ja paranemisia! PS. jos laitat sen videon, voitko jättää vikan esteen siihen mutta leikata ne tuskanhuudot sillä niitä ei varmaan kukaan tahdo kuulla :S

    VastaaPoista
  37. Hui kamalaa! En edes halua tietää kuinka kamalalta se kipu tuntuu... Paranemisia! Haluaisin nähdä se videon, mutta leikkaa vaan se loppu pois...

    VastaaPoista
  38. Voi tyttöparkaa! Pyydä että sinun vanhemmat VAATIVAT heti paikalla siirtoa Sairaala Mehiläiseen Töölössä. Se on ihan siinä Töölön sairaalan vieressä. Siellä on yksityinen leikkausosasto, jossa maan parhaat kirurgit laittaa sun jalan kuntoon. Kyllä vakuutuksen pitäisi korvata yksityishoito, koska on näyttöä ettei julkinen puoli hoida hommaansa. Pikaista paranemista ja paljon voimia!

    VastaaPoista
  39. Hirveästi tsemppiä sinne siaraalaan. Vaikka kivut on kovat, muista, että kyllä siellä sinun jalkaasi ensisijaisesti yritetään pelastaa, niin hirveälle kuin toimenpiteet ilman anestesiaa voivat tuntuakin. On todella huonoa tuuria joutua noin "ruuhkaisella" hetkellä sairaalaan,ja yksityiselle siirto ei välttämättä aina ole mahdollista - spesialistit kun ovat yleensä isoilla leikkausosastoilla hommissa ja tekevät vaan sovittuja keikkoja yksityisellä. Samat lääkärithän noissa pyörii.

    Hurjasti tsemppiä!

    VastaaPoista
  40. Ite haluaisin nähdä tuon videon. Vaikka siihen tippumiseen asti ja loput leikkaat pois.
    Paranemisia sinne :)

    VastaaPoista
  41. Tsemppiä Roosa kovasti sinne sairaalaan, toivottavasti ne saa sut pian leikkaukseen! Kamala miten voikin aina sattua ja tapahtua, mut onneks oot hengissä! :> voimia ja paranemisia!

    VastaaPoista
  42. Voi hitto... Mä olen ihan shokissa tosta sairaalan käytöksestä, siis miten voi olla, että yrittävät ilman nukutusta leikata?????!!! Onko tää maailma ihan sekaisin?? Nyt oikeasti VAADIT siirtoa johonkin toiseen sairaalaan missä sut VARMASTI leikataan ja HETI! Ja ehdottomasti vaadit korvauksia myös tuosta kivun tuottamisesta, toihan on ihan oikeasti kidutusta. Käsittämätöntä miten hyvinvointivaltiossa tällaista... Kyseessä kuitenkin aika kiireellinen tapaus, jos oli kerta kuolion riski. Valitettavasti yleisellä puolella on niin, että sun pitää oikeasti VAATIA sitä hoitoa. Voisivatko esim. vanhempasi auttaa tässä asiassa?

    Harmittaa varmasti, että mitali jäi saamatta, mutta pääasia on kuitenkin se, että olet itse hengissä ja että vammat ovat korjattavissa. Mä pidän sulle 100 peukkua pystyssä, sä olet mielettömän inspiroiva ja uskon, että samalla asenteella ja kovalla työllä selätät tämän vastoinkäymisen. Tsemppiä mielettömästi Roosa!

    VastaaPoista
  43. Aivan naurettavaa touhua sairaalassa, mitä IHMETTÄ niiden päässä liikkuu?! Voin vain kuvitella sen kaiken tuskan ja vielä niiin lähellä mitalia! :( tsemppiä ja paranemisia aivan valtavasti! Usko pois oot tehny paljon töitä ja olen satavarma että se palkitaan vielä, älä luovuta, epäonnistumisien jälkeen onnustumiset tuntuu vielä paremmilta :) myrskyn jälkeen on aina poutasää <3

    VastaaPoista
  44. Se että selviät tälläisestä kokemuksesta, on tuhannesti arvokkaampaa kuin sijoittuminen. Tottahan se kirpaisee, mutta uskon että ymmärrät myöhemmin miten onnekas olet ettei käynyt sinulöe tai hevosellesi pahemmin. Asiat tapahtuu syystä, vaikkei sitä syytä aina näe juuri sillä hetkellä.

    VastaaPoista
  45. Kaikki järjestyy kyllä, aika parantaa haavat! Itse hieman arempana ratsastajana tää näyttää todella todella hurjalta, sitähän se kyllä onkin... Mutta hei! Heikoimmat eivät olisi edes käynyt tolla radalla, ole ylpeä! Ja mitä tohon kypäräkameravideoon tulee, olen sitä mieltä, että se voisi olla aika hyvä nähdä, siitä huomaisi ettei tää laji ole ruusuilla tanssimista, se video olisi totuus, täysin realistinen!... :)

    VastaaPoista
  46. Paranemista!! Ja tsemppiä tuleviin kisoihin.

    VastaaPoista
  47. Tsemppiä ja voimia paljon, pahalta tuntuu jo tilanteestasi lukeminen :( Ja en voi uskoa tuota sairaalan toimintaa!! Tiedän millaista on joutua kisapaikalta ambulanssiin ja siitä sitten leikkaukseen sekä pitkään kuntoutukseen.. Onnettomuutesi oli kyllä tuhat kertaa hengenvaarallisempi kun itselläni aikoinaan (ei liittynyt hevosiin tai ratsastukseen), mutta tiedän sen pettymyksen minkä tuollainen onnettomuus ja loukkaantuminen aiheuttaa! Onneksi ei käynyt vielä paljon pahemmin ja onneksi sulla on Lore jonka kanssa te nousette vielä!

    VastaaPoista
  48. hirveesti tsemppiä sulle, oot vahva ♥

    VastaaPoista
  49. Pariisin kevät, tulivuoria:

    Tulivuoria - Pariisin Kevät | LyricsTranslate.com

    "kädet osuu maahan
    ja ensimmäinen ajatus on olla
    nousematta enää koskaan
    luovuttaa suosiolla
    jäisit vaan siihen eikä kukaan tulisi
    tulisi yö ja kasvattaisit juuret maahan
    tuntisit, sen sydän lyö
    olisit puu, olisit jotain oikeaa ja suurta
    olisit vuori joka vavahduttaisi maan kuorta"

    Paljon voimia.

    VastaaPoista
  50. tsemppiä! liian lähellä, mutta liian kaukana :c

    VastaaPoista
  51. Harmittaa kauheesti sun puolesta. :( Toivottavasti oot pian takasin satulassa, tsemppiä!

    VastaaPoista
  52. Kauhea tää onnettomuus😔 parane pian! ja toivottavasti pääset mahollisimman pian leikattavaksi! onneksi Lore on kunnossa! odotellaan että pääset taas satulaan😊

    VastaaPoista
  53. Kamala juttu! voimia!
    Yhtään onnettomuuttasi väheksymättä tai kipuasi kieltämättä haluan kuitenkin sanoa että sielä sairaalassa on ihmisä paljon, todella paljon pahemmassa, vakavammassa tilassa. Sinä olet hereillä ja tajuissasi, voit nettiin kirjolla ja muuta. En usko että sairaala laiminlyö hoitoasi. He vaan hoitavat potilaat kiirellisyys järjestyksessä. Tiedän että se oma tilanne tuntuu aina maailman pahimmalta ja tuntuu että hoitoa pitäisi saada heti nyt, mutta niin vain on kuin kirjoitinkin.
    Tsemppiä ja toivottavasti pian olet taas hevosen selässä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. älypää.. se varmaan valitti siitä kun joutu olemaan syömättä pari päivää kun koko ajan lupailtiin että pääsee leikkaukseen, kyllä se ymmärtää et kiireellisimmät ekana.

      Poista
  54. Oon lukenu sun blogia aika pitkään ja kun derbyissä luin että osallistut kenttäluokkaan niin aattelin et pitää nähdä sun maasto-osuus ja olin vesiesteellä katsomassa. Ensimmäinen kerta kun näin sut livenä ja se oli jotenkin hassua. :D Mutta taitavasti ratsastat ja kun sun vesiesteen jälkeen tuli se pitkä tauko, mietittiin et mitä on tapahtunu ja takana olevat ihmiset puhu että sulle on käynyt jotain, en tiennyt että mitä. Nyt kuulen asiasta ekan kerran ja hui kamala!! Kuin voi sulla olla noin huono tuuri :( Toivottavasti paranet pian ja pääset takaisin hevosen selkään! Ja onneksi hevonen on kunnossa!

    VastaaPoista
  55. oon kattonu sun ja loren menoa ja en vois toivoa teille kahdelle muuta kuin menestystä! ootte niin huippu pari ja paljon oot tähän harrastukseen pistänyt peliin, mutta nyt kävi näin.. tsemppiä ja ei muuta kun uudestaan satulaan ja radoille, teidät sielä haluan vielä nähdä :)

    VastaaPoista
  56. Paranemisia. Julkaise se video ihan kokonaan. Voithan sä muokata sitä niin että laitat siihen onnettomuuskohtaa ennen tekstin että ei herkille tai jotain. Mutta vielä kerran paranemisia ja toivottavasti pääset pian satulaan.

    VastaaPoista
  57. Hurjasti tsemppiä, voimia ja paranemisia!!

    VastaaPoista
  58. En kyllä suosittele julkaisemaan videota kokonaan, senhän tietää millaisen repostelun se kokee netissä, ja siitä tulee vain paha mieli…

    Oli kyllä todella ikävä tapahtuma, aivan uskomattoman huono tuuri. Mielestäni oli myös virhe ratamestarilta sijoittaa este tuolla tavalla, että mitättömän reittivirheen seuraukset ovat katastrofaaliset. Varsinkin kun tuo ”väärä” reitti vedestä pois oli aivan looginen ja suora. Toisaalta, oli myös uskomattoman hyvä tuuri, että et osunut pää tai kasvot edellä puuhun. Ja että jalka saatiin kuitenkin pelastettua.

    Kamalaa kuulla että sairaalassa on noin iso resurssipula. Parhaansa he varmasti tekevät vaikeissa olosuhteissa. Lääkäri- ja tilapula on sairaanhoitopiirin ja lääkäriliiton aiheuttama ongelma…

    Tsemppiä toipumiseen!
    T. Niina

    VastaaPoista
  59. Todella paljon tsemppiä ja pikaista paranemista Roosa!! Oon samaa mieltä kuin ylempänä kirjoittanut Niina videon julkaisemisesta, mutta loppujenlopuks se on tietty sun oma valinta. Tärkeintä on nyt saada itsesi kuntoon :) Voimia, sä selviät kyllä!

    VastaaPoista
  60. Täältäkin tsemppejä ja pikaista paranemista sinulle. Kyllä sä tästä vielä nouset, uskon sinuun!

    VastaaPoista
  61. Tsemppiä ja pikaista paranemista!!:(

    VastaaPoista
  62. Muuten todella hyvä ja asiallinen kirjoitus, mutta eihän nut jumalauta kenellekään voi mitalin menettäminen olla noin kamalaa! Seniorina on sitten loppuikä aikaa metsästää mitaleja, yksi sinne tai tänne. Miettii mitä olisi voinut käydä ja olisi kiitollinen kun pääsee noinkin helpolla! Naurettavaa siis itkeä yhden mitalin perään, oli tavoitteellinen tai ei!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, toki se harmittaa ja saakin harmittaa, kun tuli epäonnistuminen kauden tärkeimmässä kisassa. Mutta katkeruudesta ja pettymyksestä täytyy päästä yli, ja olla realistinen. Mitä tahansa olisi voinut tapahtua, hengenlähtökään ei ollut kaukana. Siihen verrattuna mitalin menettäminen ja reilu viikko sairaalassa on aika pikkujuttu... Tähän lajiin kuuluu epävarmuus ja onnettomuudetkin.
      Jaksamista toipumisajalle ja pikaista paranemista!

      Poista
    2. Joo jos kolme kertaa peräkkäin käy paha karma sm-kisoissa ja välttämättä ei tämän kauden jälkeen ole pitkään aikaan mahdollista jatkaa kilpailu-uraa niin voi se kuule aika paljonkin vituttaa. Kannattaisi teidän lukea ennemmin kuin kirjoittaa. Koska ette tiedä Roosan historiasta mitään. Tää on vähän niinkuin päiväkirja minne roosa purkaa tunteitaan ja kertoo iloistaan.

      Roosa on aika helvetin realistinen tyyppi ja hän tähtääkin seuraavaksi pm:kisoihin hakemaan menestymistä. Pettymykset täytyy itkeä pois ja niistä pitää oppia, sen hän on myös tehnyt.

      Kiitos

      Poista
    3. Olen tuo 18.6. kirjoittanut anonyymi. Kuten sanoin, tottakai harmittaa ja saakin harmittaa. Tiedän kyllä ratsukon historian ja että heillä on ollut kohtuuttomasti epäonnea, vieläpä kun ovat valmiiksi altavastaajan asemassa (useimmilla muilla junnuilla/nuorilla on valmiit kenttähevoset alla). Silti täytyy olla realistinen, ei pidä katkeroitua, kun oli mieletön tuuri ettei käynyt paljon pahemmin.

      Toivon todella että Roosa saa revanssin PM-kisoissa!

      Poista
  63. Ihan hirveetä tuo juttu!! :0 Paranemisia sulle... näytä meille, että sussa on suomalaista sisua ;)

    VastaaPoista