Etusivu           Roosa           Amorodio d'Acheronte           Colorado

21.-23.2. Maajoukkueleiri Ypäjällä

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Kiitos kuvista Senni Vilanderille! 

Noniin vihdoin kerkeän lisääään teille tänne kuvia, videoita ja vähän raporttia maajoukkueleiriltä.

Mul on ollu nii paljon kaikkee omassa elämässä et blogi on ihan jäänyt ja sittenkun tietenkin tässä on kerennyt tapahtumaan jo paljon muutakin mj-leirin jälkeen, niin kirjotettavat kasaantuu ja kasaantuu. Joten pyrin kirjottamaan suht. lyhyen raportin tästä leiristä, joka on tosin mulle aina vähä haastavaa sitten kun innostun höpöttämään. No mutta asiaan!

Perjantaina meillä oli heti rataestepäivä. Piia aloitti valmennuksen sanomalla jotain kutakuinkin näin "Mä oon nyt vähän brutaali teitä kohtaan, mutta tää on vika leiri ja kisakausi alkaa, joten me verkataan vaan pystyllä ja okserilla ja sitten saatte hypätä tän täyspitkän radan! Mun täytyy nähdä missä vireessä ootte tällä hetkellä.". Vähän kieltämättä hirvitti koska rata oli pitkä, sieltä löyty jos jonkinmoista linjaa ja sarjaa. Verkka sujui kuitenkin aika kivasti ja olin tosi keskittynyt. Piiakin sanoi mulle että näytän tosi keskittyneeltä, heh :D

Mua vähän jännitti koko rata, koska esteet olivat kutakuinkin 115cm-130cm korkeita. Ja kuten tiedätte mulla on ollut paljon itseluottamusongelmia viime aikoina. Piia kysyikin multa että miltä musta tuntuu ja jännittääkö. Sanoin suoraan että jännittää. Sain kuitenkin ohjeeksi, että nyt hengität syvään stressitilanteessa ja ratkaset AINA eteen, ei taakse. Luota sun hevoseen ja itsees!

Olin alkuviikosta päässyt jo kuuntelemaan Katri Syvärisen verkkovalmennus materiaaleja ja napannut pari vinkkiä mieleeni, millä saisin mieltäni rauhoitettua. Niinpä lähdin ratsastamaan rataa uskotellen itselleni että mä oon tosi hyvä!!

Ja se ratahan meni ihan ihmeen hyvin!! Alussa kun ratsastin toki pienellä paineella ajatellen eteen, Lore oli aika kiinni puomeissa ja otti 2 estettä alaskin. Piia vaan huus että jatka vaan, älä muuta mitään. Normaalisti pudotusten jälkeen olisin varmasti taas alitajuisesti ruvennut nyppimään hevosta takaperin. Mutta jatkoin eteen ratsastusta. Loppurataa kohden Lore vaan parani, parani, parani ja parani. Ja perhana samalla kun ratsastin rataa niin Piia käski nostamaan kolmoissarjaa isommaksi, enkä huomannut mitään!



Loppujenlopuksi rata meni mielestäni ihan loistavasti, Lore teki sikamageita hyppyjä aina kun olin itse valmis, ja rata sisälsi 115-130cm kokosia esteitä! Olin niin onnellinen, siinä se tuli, se pitkään kaivattu onnistuminen! Kyllä mä osaan, kun vaan luotan itseeni ja ratsastan! Piiakin kehui että loppua kohden parani huimasti ja rata oli hyvä. Joten siihen oli hyvä lopettaa sen päivän treenit samalla kun hymyilin loppuravaillessa kuin hangon keksi! :]

Lauantai-aamuna meillä oli taas ohjattua liikuntaa, tällä kertaa enemmän venyttelyä, mutta sitä ennen tehtiin kuitenkin kanssa vähän jumppaa ja lihaskuntoa! Mutta oli taas kerran kivaa, venyttelyt teki kutaa, miten sen sais vaan jatkumaan täällä kotosallakin?



Päivällä meillä oli sitten taas valmennus. Hyppäämisellä jatkettiin mutta nyt oli maastoeste tehtäviä ja vinoja linjoja rataesteillä. Alkutunti meni taas ihan mukavasti ja olin semmosessa keskittymisen harmonisessa tilassa. Sitten kun oli mun vuoro ratsastaa rata, 3 ekaa estettä meni hyvin ja sitten...

Kielto. Laukkasin siis kohti isoa kulma-estettä ja ponnistuspaikkaa ei vain tullut, joten en oikein tehnyt mitään, pidin jalat kiinni ja toivoin parasta. No eihän se auttanut, Lore sitten kielsi ja mä lensin kaulalle. Rupesin repeilemään siellä kaulalla istuessani. Mutta samalla romahti myös mun koko rentous ja keskittyminen.

Piia käski kävellä hetken pikin ohjin ja kerätä itseäni kasaan samalla kun toinen ratsukko tuli jotain tehtävää. Luulin että sain psyykattua itseni taas entiselleni mutta en siinä kuitenkaan onnistunut. Loresta tuli tosi vahva ja kova, ja mä lähdin siihen vetoleikkiin mukaan. Joten koko lopputunti oli mun osalta ihan räiskintää ja eikä ne kiellot jäänyt siihen yhteen :(

Loppujen lopuksi sain ihan onnistuneita hyppyjä mutta varsinkin kapea-pysty-kapea S-kiemura aiheutti mulle ongelmia ja se iso kulma pitkällä sivulla. Loresta tuli aika hermostunut ja varomaton ja sitten siihen lisätään hermostunut ratsastaja nii eihän se kauhean hyvin menny. Mutta ei nyt mikään katastrofikaan. Homma meni vaan aikamoiseks puskemiseks mun osalta eikä sitä rentoutta enään löytynyt. Harmitti vaan tosi paljon kun Perjantai meni niin hyvin niin sitten rupesin taas ryssimään Lauantaina.






Valmennuksen jälkeen en kuitenkaan jaksanut murehtia asiaa, koska olen huomannut sen tässä ettei se auta mitään. Eteenpäin on mentävä ja lisää harjoiteltava ja saatava niitä hyviä fiiliksiä mitä Perjantaina sain.

Sunnuntaina meillä oli sitten jo 9 aikaan aamulla kouluvalmennus. Oltiin kahdestaan Lotan kanssa. En saanut ketään nakitettua kuvaamaan joten koko alkutunti jäi saamatta videolle missä tehtiin ravityöskentelyä ja sulkuja. Mutta sitten maneesiin tuli Ainon vanhemmat joa nakitin heidät sitten kuvaamaan vähän lopputuntia. Lore oli jo taas aika väsynyt ja se oli ollut muutenkin koko tunnin aika hankala ja raskas. Selvästi 2 päivän rankat hyppytreenit olivat vieneet siitä kaikki mehut eikä se oikein enään jaksanut kantaa tai keskittyä. Enkä minäkään jaksanut enää kantaa keskivartalollani ja istua siellä hemmetin ravissa.

Laukassa se oli tosi pitkä ja vahva, en saanut sitä kantamaan rehellisesti koko kropasta eikä se ollut missään vaiheessa kunnolla ohjan ja pohkeen välissä. Tunne oli kutakuinkin sellainen, että jos pidätin istunnalla laukka tippui nelitahtiseksi, jos ratsastin eteen niin Lore juoksi vahvana ja pitkänä selkä notkolla alta pois. Joten en oikein päässyt valmennuksen aikana kunnolla treenaamaan vaan se oli sellasta läpiratsastusta ja keskustelua siitä työskentelystä.. Kun tehtiin laukassakin avoja niin eihän niistä mitään tullut kun Lore pisti vaan hanttiin.. Muta laitan nyt kuitenkin teille lopputunnin pätkiä jotta näette vähän tota "surkeaa" menoa :D



Loppukeskustelussa Piia kuitenkin sanoi että ravissa sulut on parantunut viimeleiristä ja nyt niihin pitää saada vaan lisää lennokkuutta ja ilmaa. Että teknisesti ne rupee jo sujumaan. Ja kotiläksyksi PAAALJON kouluratsastusta, no ylläripylläri sinänsä.. :D

Loppujen lopuksi vaikka leiri ei ollut pelkkää onnistumista olin tosi tyytyväinen. Perjantai oli ihan huippu, Lauantainakin tuli niitä onnistumisia ja kyllä mä sain Sunnuntainakin sitten oikeassa laukassa Loren rentoutumaan. Jokaisena päivänä jotain, pientä mutta palkitsevaa.

Harmittaa, että tämä oli jo meidän viimeinen leiri. Maaliskuussa meillä kuulemma piti olla 14.-16.3 leiri, mutta siihen päälle lyötiin 3 päivän kansalliset kisat joten leiriä ei sitten pidetty :( Mutta Toukokuussa saadaan ehkä järkättyä jotkut maastotreenit Ypäjälle, ennen SM:ejä ! :) Hope so se saadaan onnistumaan.

Kiitos Nooralle estevideoista ja Ainon vanhemmille Sunnuntain videoista! Ja Sennille kiitos kuvista :) Lisää postauksia tulossa, kunhan kerkeän kirjoittaa!


5 kommenttia:

  1. Tuo oli kyllä ihan super tuo perjantaipäivän esterata! Hyvältä näyttää! :)

    VastaaPoista
  2. Vautsi mitä menoa varsinkin tuolloin perjantaina! Lore vaikuttaa kyllä luonteeltaan ihanan reilulta ja selkeältä tyypiltä :)
    Treenaatte ahkerasti rankkoja harjoituksia isoilla esteillä ja Lore on tainnut pysyä hyvin terveenä. Olisi hurjan mielenkiintoista lukea Loren treeniohjelmasta tarkemmin, sekä esim. siitä, miten hoidat hevosen jalkoja :)

    VastaaPoista
  3. Wow miten rankkoja treenejä, isoja hyppyjä ja pitkiä ratoja! Kiva että laitat videoihin myös noita "epäonnistumisia" sillä jotenkin itse samaistuu blogiisi paremmin ja myös amatöörikin näkee, että ei ne huippuhevoset mitään automaatteja ole! :)

    VastaaPoista
  4. Mun mielestä te hyppäätte upeasti! Ja tosiaan, hienoa että laitat myös epäonnistuneita pätkiä, sillä niitä varmasti tulee jokaiselle ratsastajalle! Eikä siinä ole mitään nolo/pahaa, toiset vaan mielellään antaa ymmärtää että homma sujuu kuin tanssi.

    Itse hyppään aluetasoll re 90-100cm ja se riittää minulle, hinkua isompiin esteisiin ei ole. Ja okserit on usein minunkin ongelma, ennemmin kuitenkin suoralla linjalla tultaessa. Kaarre-linjalla en ehdi miettiä kummempia, suoralla linjalla ehdin keksiä monta asiaa mitkä voi hypyssä mennä pieleen ennen hyppyä.. :D fiksua.

    Odotan innolla tulevaa kautta ja jään seurailemaan teidän edistystä!

    VastaaPoista
  5. tosi hyvännäköstä menoa toi perjantainen!

    VastaaPoista